Näin tunnistat luotettavan tiedon

Tiiviitä vinkkejä tiedon luotettavuuden arviointiin.

Kuva, jossa tekstinä faktantarkistuksen eri kohdat, jotka luetellaan myös tehtävän tekstissä.

Tiedon luotettavuuden arvioiminen mediateksteissä

Faktat ja mielipiteet voivat helposti sekoittua verkossa. Mediasisällöt muovaavat ihmisten käsityksiä asioista ja suuntaavat toimintaa. Sisältöjen tulkintaan ja niihin reagoimiseen vaikuttaa sisällön jäsentäminen tosiasiana tai jonkun mielipiteenä.

Tarkista nämä seikat, kun pohdit tiedon luotettavuutta: 

  • Tekstilaji: onko kyseessä esimerkiksi mielipide vai tietoa välittävä teksti, jonka faktat voi tarkistaa tutkimuslähteistä, tilastoista tai vastaavista.
  • Tekijä: arvioi kirjoittajan asiantuntijuus ja taustaorganisaatio. Jos jutussa vedotaan “asiantuntijaan”, pitää lukijan voida tarkistaa, miksi henkilö olisi alan asiantuntija. Onko hän esim. kyseisen asian tutkija, edustaako hän jotain asiantuntijaorganisaatiota?
  • Julkaisuyhteys: missä juttu on julkaistu? Onko julkaisupaikassa julkaisukynnys, eli onko sisältö käynyt läpi toimituksellisen prosessin?
  • Lähteet: mihin lähteeseen juttu perustuu? Ovatko käytetyt lähteet mielestäsi uskottavat jutun aiheen kannalta?
  • Näkökulmat: kenen näkökulma tulee jutussa esiin ja kenen ei? Tuodaanko näkökulmat jutussa esiin?
  • Eteenpäin jakamisen motiivit: kuka hyötyy, jos tieto tai näkökulma leviää eteenpäin? Entä kenelle siitä voi olla haittaa?
  • Omat asenteesi: mieti, voivatko omat ennakkoluulosi vaikuttaa arvioosi uutisesta.

Lisäksi:  

  • Käytä käänteistä kuvahakua. Dramaattiset onnettomuus- ja katastrofikuvat lähtevät helposti leviämään. Kuva voi kuitenkin oikeasti olla jostain aivan toisesta tilanteesta ja ajankohdasta.
  • Vertaa tietoa muihin lähteisiin ja omiin perustietoihisi.
  • Muista tieteellisen tiedon hitaasti karttuva luonne. Tähän kuuluu se, että julkaistut tutkimustulokset ovat usein keskenään ristiriitaisia. Niiden koetteleminen ja pätevyyden arvioiminen on tieteen tekemisen ydintä.

Nämä käsitteet on hyvä hallita:

  •  Misinformaatiolla tarkoitetaan tahattomasti leviävää väärää tietoa.
  •  Disinformaatio puolestaan on tarkoituksellisesti levitettyä vääristeltyä, valheellista tai harhaanjohtavaa tietoa
  • Vahvistusharha tarkoittaa taipumusta huomata ja omaksua median sisältövirrasta asioita, jotka sopivat omaan maailmankatsomukseen ja olemassa oleviin käsityksiin. Saman ilmiön vuoksi on tavallista karsastaa tietoa, joka on ristiriidassa omien näkemysten kanssa.

Lisämateriaalia aiheesta

Lisätietoa aiheesta:

KAVIn mediakasvatuksen asiantuntijat