Ensimmäinen puhelin – animaatio esi- ja alkuopetusikäisten mediakasvatukseen

Animaatio käsittelee lapsen ensimmäistä puhelinta ja siihen liittyviä arjen tilanteita ja kaveritaitoja. Materiaali tukee laajemminkin turvallisen ja vastuullisen mediankäytön käsittelyä. Video ja pedagoginen materiaali ovat suunnattuja aiheen käsittelyyn esi- ja alkuopetusikäisten kanssa. 

Suuri osa puhelimen käytöstä on yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Aluksi yhteyttä pidetään lähinnä perheenjäseniin, mutta pikkuhiljaa viestiketjuihin ja puhelujen päähän ilmaantuu myös kavereita ja ikätovereita. Kaveritaitoja harjoitellaan pienestä pitäen, mutta lapsen ensimmäisen oman puhelimen myötä ne saavat uuden, digitaalisen ulottuvuuden.

Kasvokkainen ja digitaalinen vuorovaikutus punoutuvat usein yhteen lapsen arjessa ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Näin ne vaikuttavat myös sosiaalisiin suhteisiin ja hyvinvointiin. Lapsen on hyvä saada harjoitella tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ymmärtää niiden merkitys digitaalisessa yhteydenpidossa. Näin taito hyödyntää laitetta myönteiseen vuorovaikutukseen vahvistuu. Yhtä lailla merkityksellistä on oppia tunnistamaan ja välttämään sudenkuoppia, kuten puhelimella tapahtuvaa kiusaamista.

Lasten kanssa kannattaa pohtia millaisia mukavia ja vaikeita tilanteita tai tunteita puhelimen käyttäminen voi tuottaa. Muuttuuko kaverin kanssa oleminen jollain tapaa, jos esillä on puhelin tai useampi? Millainen toiminta puhelimella voi aiheuttaa esimerkiksi ulkopuolisuutta tai muutoin ikävää oloa? Entä millainen tekeminen puhelimen parissa tuottaa positiivisia tunteita ja tilanteita?

Kiusaaminen on aina väärin, oli välissä välinettä tai ei. Lasten kanssa voi keskustella, mistä tunnistaa kasvokkain tai puhelimella tapahtuvaa kiusaamista. Mitä eroja ja mitä samaa niissä on? Mitä tehdä, jos lapsi tulee itse tai huomaa jonkun toisen joutuvan kiusatuksi? Lasten kanssa voi pohtia myös, onko omassa toiminnassa jotain, jonka joku muu voi kokea kiusaamiseksi.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot nousevat erityisen tärkeiksi, sillä myönteinen ja vastuullinen yhteydenpito teknologian välityksellä edellyttää uudenlaista pyrkimystä ymmärtää toisten tarkoitusperiä ja kykyä asettua toisen asemaan. Kyse on siis empatiasta, mutta myös huomaavaisen ilmaisun harjoittelusta ja digitaalisen yhteydenpidon herättämien tunteiden tunnistamisesta.

Puhelimella tulee helposti toimittua tai reagoitua nopeasti, ennen kuin välttämättä ehtii kunnolla ajatella mitä on tekemässä. Näin voi olla varsinkin, jos jokin puhelimella tapahtunut asia herättää isoja tai vaikeita tunteita. Väärinymmärryksiä sattuu kasvokkainkin, mutta niitä voi tapahtua herkästi kännykällä viestiessä. Hankalissa, puhelimella tai viestiryhmissä vastaan tulevissa tilanteissa useimmiten pieni mietintätauko tai neuvon kysyminen aikuiselta kannattaa.

On hyvä aika ajoin kerrata ryhmän kanssa reilua ja huomaavaista puhelimenkäyttöä, mutta myös kuvaamisen pelisääntöjä. Jokaisella on oikeus vaikuttaa siihen, millaisia kuvia itsestä julkaistaan. Kuvaa ei tule ottaa eikä jakaa sitä ilman kuvattavan lupaa.

Yhdessä luokan tai ryhmän kanssa kannattaa luoda yhteiset, kaikkien jakamat säännöt tai kivan kaverin toimintaohjeet puhelinten käyttöön. Millaisia ovat ystävälliset viestit ja puhelut? Millainen yhteydenpito ja viestiryhmissä toimiminen on reilua ja hyvää mieltä ja yhteishenkeä luovaa? Miten huolehditaan, että kaikki pääsevät mukaan? Yhtä lailla on hyvä sopia myös siitä, miten ja missä tilanteissa koulupäivän aikana omaa puhelinta on sopivaa käyttää. Muistilistan voi nostaa esille luokkatilaan tai jakaa ryhmän viestiketjuun ja vanhemmille.

On hyvä muistaa, että oman puhelimen saaminen voi olla ajankohtaista tai tarpeellista eri aikoihin. Kussakin perheessä asiasta tehdään omat päätöksensä. Puhelin on kuitenkin vain yksi tapa olla yhteyksissä, eikä kännykkä ole merkki siitä, kuka on kiva kaveri.

Lasten sosiaalisten suhteiden näkökulmasta puhelin voi tuoda lapsen elämään myös monia myönteisiä asioita. Parhaimmillaan yhteydenpito vahvistaa lasten keskinäisiä tai uusia kaverisuhteita, yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ja oman ja toisten hyvinvoinnin mielessä pitäminen tukevat hyvien asioiden saavuttamista lasten digitaalisessa vertaiskulttuurissa.

Teksti: Rauna Rahja, Osuuskunta Dadamedia

Kuva: Filmbutik

Animaatio ja pedagoginen osio tukevat esi- ja alkuopetusikäisten medialukutaidon tavoitteita valtakunnallisten hyvän pedagogisen toiminnan ja hyvän osaamisen kuvausten osa-alueilla Hyvinvointi ja Hyvä vuorovaikutus.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn tuottamassa Nettielämää-sarjassa julkaistaan lapsille ja nuorille ikäryhmittäin suunnatut animaatiot. Teemojen käsittelyn tueksi on laadittu kunkin animaation yhteyteen pedagoginen materiaali. Materiaalia voi hyödyntää niin varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa kuin kotien tai vaikkapa kirjastojen mediakasvatuksen tukena.

Julkaistu lisenssillä CC BY-NC