Muistatko miltä lapsuutesi maisemat näyttivät? Miltä samat paikat näyttävät nyt? Mitä kaikkea on ajan saatossa muuttunut ja millaisen ympäristön jätämme tuleville sukupolville? Vuoden 2017 Mediataitoviikon Suomi 100 -materiaalissa tarkastellaan paikan ja ajan muutosta. Ihmisten elinympäristö muuttuu jatkuvasti, ja media tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia tämän kehityskulun ymmärtämiseen. Aikamatkaajat-materiaali liikkuu menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden ulottuvuuksissa. Se antaa eri alojen ammattikasvattajille työkaluja median hyödyntämiseen oman elinympäristön tarkastelussa. Median avulla pohditaan oman jäljen jättämistä, tulevaisuutta ja toimia sen puolesta. Aikamatkaajat-materiaalin osa-alueet:
- Ennen ja nyt – muutos näkyväksi valokuvilla
- Minusta jää jälki – omat tarinat kartalle ja talteen jälkipolville
- Suomi 200 – voiko tulevaisuuteen vaikuttaa?
Materiaalin tavoitteena on lisätä ymmärrystä median merkityksestä osana kulttuuria ja sen rakentumista. Materiaalin avulla voidaan edistää uusien opetussuunnitelman perusteiden ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti laaja-alaisia media- ja monilukutaitoja, niihin kuuluvia tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Materiaalin ovat yhteistyössä tuottaneet: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Mediakasvatuskeskus Metka, Mediakasvatusseura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksenseura, Suomen Lions-liitto ry, Opetushallitus ja Suomen valokuvataiteen museo.
Ennen ja nyt – muutos näkyväksi valokuvin
-
Muutokset elinympäristössämme tapahtuvat suhteellisen hitaasti ja suuremmat muutokset voikin havaita parhaiten esimerkiksi vanhoja videoita ja valokuvia katsomalla,
kirjoja tai muita tekstejä lukemalla tai kuulemalla muutoksesta muilta ihmisiltä.Osion tehtävien tavoitteena on edistää:
• Ymmärrystä mediasta osana yhteiskuntaa ja kulttuuria,
• Median tulkintataitoja
• Median tuottamistaitoja
• Ymmärrystä tekijän oikeuksista ja avoimista mediasisällöistä. -
Tehtävässä etsitään omasta elinympäristöä kuvaava vanha valokuva ja verrataan sitä uuteen kuvaan samasta paikasta. Tehtävä voidaan tehdä ryhmä- tai yksilötyönä.
Tehtävä koostuu viidestä osiosta:
1. tiedonhausta ja kuvien valinnasta
2. paikan etsimisestä ja valokuvauksesta
3. kuva-analyysista
4. teosten esittämisestä
5. yhteisestä keskustelusta.1. Tiedonhaku ja valokuvan valitseminen
Internetistä löytyvät lähteet, kirjastojen ja arkistojen kokoelmat ja omat kuva-albumit voivat tarjota mahdollisuuden ja lähtökohdan aikamatkalle omaan elinympäristöön. Etsikää aluksi valokuva analysoitavaksi. Kuvaksi kannattaa valita sellainen, jossa on nähtävillä tietty tunnistettava paikka. Voit halutessasi etsiä itse valmiiksi valokuvia tai voitte
käydä yhdessä etsimässä kuvia eri lähteistäInternetistä löytyvien kuvien tekijänoikeudet ja käyttöehdot tulee selvittää ennen kuvan käyttöä. Hyödynnettäviä kuvia ovat esimerkiksi Creative Commons (CC) -lisensoidut kuvat. CC-lisenssit tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia kuvien käytölle. Osaa voi käyttää, muokata ja kehittää vapaasti, osaa puolestaan ei.
Lisätietoa erilaisista lisensseistä
creativecommons.fi/lisenssitInternetistä löytyvistä kuva-arkistoista valokuvia omasta elinympäristöstä voi etsiä esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Finna.fi
finna.fiValokuvataiteen museo
flickr.com/photos/valokuvataiteenmuseoYLE Elävä arkisto
flickr.com/photos/ylearkistoCreative Commons Search
search.creativecommons.orgCreative Commons Search on metahakukone, josta pääset etsimään erilaisia CC-lisensoituja aineistoja useista eri lähteistä. Hauissa voi hyödyntää CC-lisenssejä ymmärtäviä hakukoneita, eli voit kohdentaa haun esimerkiksi Googlen hakutuloksiin. Kirjoita hakukenttään hakusanasi ja valitse, mistä palvelusta haluat hakea sisältöä.
Avoimilla lisensseillä olevia valokuvia voit etsiä suoraan myös eri hakukoneilla rajaamalla asetuksista haun koskemaan avoimia materiaaleja.
Googlen ohje kuvien käytöstä
goo.gl/5BXvOQ2. Paikan etsiminen ja valokuvaaminen
Miettikää seuraavaksi tarkemmin, mistä paikasta valitsemanne kuva tai kuvat on otettu. Voitte hyödyntää kuvaan liitettyjä tietoja. Tehkää retki kuvan paikkaan ja kuvatkaa se. Ryhmien kanssa voi olla parempi, että ohjaaja valitsee vanhat kuvat tai tietyn alueen ennakkoon, jotta kohteeseen voidaan tehdä retki.
Vertailevan analyysin vuoksi kuva kannattaa pyrkiä ottamaan mahdollisimman samasta suunnasta ja samalta etäisyydeltä kuin aiempi kuva.
3. Kuvien vertailu ja analyysi
Tässä osiossa muutosta tarkastellaan vertailemalla ja analysoimalla vanhoja ja uusia kuvia keskenään. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ajan kulumisesta, muutoksesta sekä muutokseen vaikuttaneista tekijöistä. Analyysia voidaan tehdä kuvaamisen ohessa.
• Milloin kuvat ovat otettu? Kuinka paljon niiden välillä on aikaa?
• Missä paikasta kuva on otettu ja mitä kaikkea kuvassa esiintyy?
• Mitä kaikkea kuvan paikassa on muuttunut ajan kuluessa?
• Onko kuvissa mukana ihmisiä?
• Miten ihmisten pukeutuminen on mahdollisesti muuttunut?4. Teokset esille
Voitte esitellä teoksenne eri tavoin, ryhmänne sisäisesti tai laajemmalle kohderyhmälle. Voitte esimerkiksi suunnitella yhdessä kuville näyttelyn. Yhteistyötä näyttelyn toteuttamisessa voi tehdä myös lähiseudun muiden toimijoiden kanssa.
Selvitä ja ota huomioon tekijänoikeudet sekä tarvittavat lupa-asiat, mikäli esitätte teoksia oman ryhmänne ulkopuolella. Kaikkien teoksia ei välttämättä voida julkaista esimerkiksi päiväkodin tai koulun ulkopuolella. Teoksen tekijöillä on myös itsellään oikeus päättää työn ja teoksen julkaisemisesta.
5. Loppukeskustelu
• Oliko kuvia helppo löytää?
• Mistä muualta kuvia voisi etsiä?
• Miten valokuvatekniikka on muuttunut?
• Miksi vanhat valokuvat ovat usein mustavalkoisia?
• Mitkä tekijät mielestäsi vaikuttavat kuvien määrään omassa asuinpaikassasi?
• Mitkä kaikki asiat olivat muuttuneet ajan saatossa?
• Mitkä asiat ovat mielestäsi vaikuttaneet muutokseen?
• Millaisena näet saman paikan tulevaisuudessa, esimerkiksi kymmenen tai sadan vuoden kuluttua?Eri paikoista on olemassa eri määrä kuvia. Kaikkialta ei ole otettu valokuvia tai kuvat ovat voineet myös kadota tai muuten tuhoutua ajan saatossa. On tärkeää pohtia myös oman ajan tallentamista myös tulevaisuuden sukupolville.
Seuraavan osion Minusta jää jälki -tehtävässä pohditaan mahdollisuuksia osallistua yhteisen kulttuuriperinnön rakentamiseen.
Valokuvasuunnistus
Tutut paikat voivat näyttää erilaisilta valokuvissa. Tässä tehtävässä etsitään omasta
elinympäristöstä tuttuja paikkoja valokuvien avulla. Tehtävä voidaan toteuttaa ryhmä- tai yksilötehtävänä. Tehtävässä harjoitellaan median tulkinta- ja tuottamistaitoja. Ota valmiiksi etukäteen kuvia omasta ympäristöstäsi. Ohjattavien tehtävä on etsiä yksin tai ryhmässä valokuvien perusteella paikka ja ottaa uusi kuva vastaavasta paikasta. Suunnistus on valmis kun kaikki kuvatut paikat on löydetty. Haastetta tehtävään saat lisää ottamalla etsittävä kuva kohteen yksityiskohdasta.
Minusta jää jälki – omat tarinat kartalle ja talteen jälkipolville
-
Mediateknologioiden kehittymisen ja medialaitteiden yleistymisen myötä yhä useammalla on mahdollisuus tuoda omaa ajatteluaan esille ja osallistua yhteisen mediakulttuurin rakentamiseen. Teknologioiden kehittyessä ihmisten osallistumisen tavat ovat monipuolistuneet. Voimme siis osallistua yhteisen kulttuuriperinnön rakentamiseen.
Tässä osiossa pohditaan median ja internetin roolia omassa elämässä, siihen liittyviä
kokemuksia ja muistoja. Lisäksi tarkastellaan ja harjoitellaan median mahdollisuuksien
hyödyntämistä yhteiseen kulttuuriperintöön osallistumiseen.Osion tehtävien tavoitteena on edistää:
• Ymmärrystä mediasta osana arkea, elämää ja kulttuuria
• Osallisuutta ja ymmärrytä mahdollisuuksista osallistua yhteisen kulttuuriperinnön
rakentamiseen
• Median analyysi- ja tulkintataitoja -
Internet on monin tavoin osa elämäämme. Saamme sen kautta tietoa ympäröivästä maailmasta ja sen tapahtumista, voimme hyödyntää sitä opiskelussa, vietämme siellä aikaa,
voimme tavata uusia ihmisiä ja keskustella eri asioista. Näistä asioista osa jää mieliimme
omiksi mediamuistoiksi. Koska internetiä voi käyttää niin eri tavoin ja se saa erilaisia merkityksiä ihmisten elämissä, jokaisen ihmisen kokemukset ja muistot netinkäytöstä ovat
myös erilaisia.Tässä tehtävässä pohditaan omaa suhdetta internetiin ja kokemuksia sen käytöstä.
1. Lämmittely
Keskustelkaa yhdessä netin merkityksestä. Mihin kaikkeen nettiä käytetään?
Kirjatkaa ylös (esimerkiksi taululle, post-it-lapuille tai haluamallenne verkkoalustalle) mihin eri tarkoituksiin itse käytätte nettiä. Tavoitteena on hahmottaa netinkäytön laajuutta,
välttämättömyyttä ja merkitystä meidän jokaisen arjessa.2. Aloittakaa perusteista
Mikäli internet on vaikeasti hahmoitettava käsite ryhmällenne, voitte tutustua aluksi
Miten internet toimii -oppaaseen ja käydä sen avulla läpi, mitä internetillä tarkoitetaan ja mihin kaikkeen se liittyy.Linkki oppaaseen: goo.gl/WfPqM5
3. Minä netinkäyttäjänä
Keskustelkaa yhdessä ensimmäisistä netinkäytön kokemuksista.
• Muistatko missä olit, kun käytit nettiä ensimmäistä kertaa?
• Kenen kanssa käytit nettiä?
• Millä verkkosivulla vierailit ensimmäisen kerran? Mitä teit siellä?
• Mitä verkkosivua käytit aluksi eniten?
• Kuinka netinkäyttösi on mielestäsi muuttunut ajan myötä?Muistojen sijaan tai lisäksi voitte keskustella omista tavoistanne käyttää nettiä:
• Mikä on sinulle mieluisin tapa käyttää nettiä?
• Mitä tavallisimmin teet netissä?
• Mitä hyödyllisiä asioita netissä voi tehdä?
• Mikä on paras tai mieluisin kokemuksesi netinkäytössä?4. Esittäkää keskustelun tulokset
Tehkää lyhyt mediaesitys, johon kokoatte keskustelun tuloksia. Esitys voi olla esim. PowerPoint-esitys. Esitykseen voi liittää myös kuvaa ja ääntä. Voitte tehdä esityksen kuvitteelliselle yleisölle, joka haluaa kuulla parhaat vinkkinne siitä, mihin nettiä voi käyttää.
-
Keskustelkaa yhdessä, mistä teille tärkeistä asioista haluaisitte, että tämä aika muistetaan?
Voitte toteuttaa pohdintatehtävän myös keskustelun lisäksi blogina, vlogina, esseetehtävänä.
Voitte halutessanne kysyä aiheesta myös muilta toteuttamalla eri ihmisten haastatteluita tai
kyselyn.Voitte koota vastaukset yhteen myös näyttelyksi, johon ihmiset voivat myös halutessaan
osallistua kirjoittamalla ja lisäämällä omia ajatuksiaan -
Erilaiset videopäiväkirjat, eli vlogit ovat erittäin suosittu ja yleinen itseilmaisun muoto. YouTuben kaltaiset videopalvelut ovat tarjonneet lähes kaikille mahdollisuuden kertoa omista ajatuksistaan ja jakaa kokemuksiaan arjestaan laajalle yleisölle. Myday-videot ovat tapa esittää kuvauksia omasta päivästä. Tässä tehtävässä analysoidaan Myday-vlogeja.
Analyysitehtävä voidaan toteuttaa yksilö-, pari- tai ryhmätehtävänä. Keskustelkaa aluksi Myday videoista. Ovat ne tuttuja ryhmäläisille? Miten he kuvailisivat Myday-videoita?
Seuraavaksi katsotaan Youtubesta tai muusta verkon videopalvelusta Myday-aiheinen vlogi. Nuoret ja aikuiset voivat etsiä videon itse, lasten kanssa sopivat videot kannattaa valita etukäteen, jotta ne eivät sisällä ikäviä yllätyksiä.
Analysoikaa valitut Myday-vlogit esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
• Kuka Myday-vlogin on tehnyt?
• Esiintyykö vlogissa myös muita ihmisiä?
• Milloin ja missä vlogi on kuvattu?
• Mitä kuvatun päivän aikana tapahtuu? Kirjoita tapahtumat ranskalaisin viivoin.Esitelkää videot toisillenne kertomalla mitä niissä tapahtuu ja merkitkää ranskalaisen viivojen perään plussa jos joku asia esitellyssä videossa tapahtuu myös omassa videossa. Laskekaa lopuksi merkinnät yhteen ja selvittäkää mitkä näyttäisivät olevan yleisiä asioita, mitä Myday videoissa tehdään ja millaisista asioista Myday-videoilla kerrotaan?
-
Näytelkää Myday-video, joka sisältää analyysinne perusteella yleisimmät Myday videoiden tapahtumat. Vinkkejä videon kuvaamiseen saatte Kaikki kuvaa sivustolta:
kaikkikuvaa.fi, dokkarin totoriaali
kaikkikuvaa.fi, harrastevideon tutoriaali
Näyttelemisen sijaan voitte kuvata omasta päiväkoti- tai koulupäivästä oikean Myday
esittelyvideon. Ohjeita kuvaamiseen löydät myös Meidän jutusta tuttu-oppaasta: -
Erilaisten teknologioiden yleistymisen myötä yhä useammalla on mahdollista saada oma äänensä kuuluviin, ilmaista itseään ja julkaista omia tuotoksiaan. Kaikkien ääni ei kuitenkaan pääse kaikkialla kuuluviin. Seuraavassa harjoituksessa analysoidaan mediakulttuuria ja sitä, kenen näkökulmat pääsevät eri medioissa esiin. Tehdään eri medioita ja mediagenrejä vertaileva analyysi, jossa tarkastellaan ketkä saavat äänensä kuuluviin ja näkyville mediassa. Onko eri medioiden tai lajityyppien välillä eroja?
Valitkaa aluksi analysoitavat kohteet, tehkää media-analyysit ja kootkaa lopuksi tulokset
yhteen ja käykää ne läpi.1. Valitkaa analyysin kohde
Analyysikohteina voi esimerkiksi olla:
• Eri verkkolehtien luetuimmat uutiset ja jutut
• Painetut sanomalehdet, aikakauslehdet, uutiset
• Katsotuimmat elokuvat tai suosituimmat pelit
• Suosituimmat vlogaajat tai blogaajatVerkosta löytyvien lehtien yhteydessä on usein lista suosituimmista tai luetuimmista
jutuista. Voitte valita ja etsiä analysoitavat kohteet yhdessä tai voit valita ne valmiiksi
etukäteen.Kotimaisista elokuvista löydät tietoa esimerkiksi Elonet-verkkopalvelusta osoitteesta
www.elonet.fi ja Suomen elokuvasäätiön sivuilta osoitteesta www.ses.fi.Suosituimmista vlogaajista tai blogaajista löydät verkosta erilaisia listauksia.
2. Analyysi
Selvittäkää seuraavien kysymysten avulla, ketkä ovat esillä analysoitavissa medioissa. Analyysin voi toteuttaa yksilö-, pari- tai ryhmätehtävänä. Voitte valita yhden tai useamman analysoitavan kysymyksen, riippuen siitä kuinka paljon aikaa on käytössä tai mihin näkökulmiin haluatte kiinnittää huomiota.
Ohjaa ryhmäläisiä kirjaamaan ylös ne asiat, joita haluatte lopuksi vertailla. Nämä voivat
olla esimerkiksi medioissa esiintyvien henkilöiden ammatit tai iät. Saavatko esimerkiksi
lapset, nuoret tai aikuiset muita paremmin näkyvyyttä medioissa ja onko medioiden välillä eroja?Analyysikysymyksiä:
• Kenestä mediateos kertoo?
• Kuka tai ketkä ovat mediassa kertojana?
• Kenen näkökulmasta asiaa tai tarinaa kerrotaan?
• Mitä aiheita mediateoksissa käsitellään?
• Voitte tarkastella medioissa esiintyviä henkilöitä tarkemmin esimerkiksi seuraavista
eri näkökulmista: ikä, sukupuolen esittäminen, kansallisuus, yhteiskunnallinen asema,
poliittinen näkökulma.Kuva-analyysi: Tarkastellaan medioista kuvia ja niissä esiintyviä henkilöitä. Tehtävänä on tutkia lehdistä tai katumainoksista sitä, kuinka paljon kuvia on lapsista ja
kuinka paljon aikuisista, ja millaisissa jutuissa lapsia ja aikuisia esitetään.Minä mediassa: Lapset voivat pohtia sitä, millaisten aiheiden yhteydessä he itse
haluaisivat näkyä. Mistä minä haluaisin kertoa nyt tai aikuisena?3. Analyysien läpikäynti
Käykää analyysien tulokset yhdessä läpi. Voitte kirjata analyysien tulokset medioittain
ylös niin, että ne ovat yhteisesti kaikkien nähtävillä.Voitte keskustella tarkemmin siitä, miksi juuri nämä henkilöt tai ihmisryhmät ovat esillä
näissä medioissa ja pohtia yhdessä syitä tähän. Jääkö joidenkin ihmisryhmien ääni kuulumatta joissain medioissa? Miten eri ihmisten näkymistä ja äänen kuulumista voitaisiin
mielestänne edistää?Voitte halutessa toteuttaa analyysin uudestaan eri medioilla tai eri kysymyksillä.
Vaihtoehtoisesti analyysitehtävä voidaan toteuttaa esseenä tai blogikirjoituksena.
Suomi 200 – voiko tulevaisuuteen vaikuttaa?
-
Suomen ensimmäinen radioasema perustettiin Tampereelle vuonna 1923 ja Suomen
ensimmäinen televisiolähetys lähetettiin vuonna 1955. Internet on löytynyt useimmista
kodeista vasta tämän vuosituhannen ajan, ja älypuhelimia on käytetty yleisesti alle kymmenen vuotta. Suomen itsenäistyessä suomalaisia oli vain 3,1 miljoonaa, joista 70 % sai
elantonsa maataloudesta.Nyt meitä on 5,5 miljoonaa ja 70 % meistä saa elantonsa palvelualalta. Vaikka muutos on
ollut huimaavaa, seuraavien sadan vuoden aikana muutos tullee olemaan vielä uskomattomampaa. Internet on nopeuttanut muutosta ja uudet keksinnöt voivat löytää tiensä
maailman jokaiseen kolkkaan hetkessä. Nämä tehtävät pyrkivät hahmottamaan tapahtunutta muutosta ja auttavat ymmärtämään kuinka tulevaisuuteen voi vaikuttaa yksilötasolla ja yhdessä.Osion tehtävien tavoitteena on:
• Syventää ymmärrystä teknologisesta kehityksestä
• Lisätä kiinnostusta yhteiskunnallisesta päätöksenteosta
• Vahvistaa tiedonhakutaitoja ja itseilmaisun taitoja -
Keskustelkaa pienissä ryhmissä millaisia muutoksia seuraavat 100 vuotta tuovat tullessaan? Voitte myös ryhmäkeskusteluiden sijaan järjestää aiheesta paneelikeskustelun. Voitte myös käyttää nettiä tiedonhakuun keskustelun ja ajattelun tueksi hakemalla ideoita esimerkiksi hauilla “tulevaisuuden ruoka” tai “liikkuminen tulevaisuudessa”. Englanninkielentaitoisten ryhmäläisten kanssa tuloksia voi hakea myös englanniksi, jolloin niitä löytyy enemmän. Pohtikaa kuinka tulevaisuus vaikuttaa seuraaviin elämän ja yhteiskunnan osa-alueisiin. Voitte käyttää ehdotettuja apukysymyksiä tai keksiä omia.
Koulu: Istutaanko vielä koululuokissa? Onko koulussa oppiaineita?
Työ: Millaisia ammatteja on? Onko palkkaa olemassa?
Viestintä: Kuinka ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa? Mikä korvaa älypuhelimet?
Perheet: Millaisia ovat tulevaisuuden perheet? Asuvatko ihmiset yhdessä?
Liikkuminen: Kuinka ihmiset liikkuvat paikasta toiseen – vai liikkuvatko?
Politiikka: Miten asioista päätetään? Onko valtioita olemassa? Mikä on tärkeää?
Ruoka: Mitä löytyy ihmisten lautaselta vuonna 2117? Syödäänkö vielä lihaa?
Ympäristö: Kuinka sähköä tuotetaan? Onko ilmastonmuutos saatu pysäytettyä? -
1. Kirjoitetaan oma Wikiartikkeli
Suomi (Wikipedia): https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi
Tutustukaa Wikipedian artikkeliin Suomesta ja kirjoittakaa artikkelia mukaillen oma Wikipedia-artikkeli toiveidenne Suomesta vuonna 2117. Aloittakaa itseänne kiinnostavista kappaleista ja täydentäkää artikkelianne muilla kappaleilla mikäli aikaa jää.
Voitte myös jakaa kappaleet eri ryhmien kesken ja koota lopuksi toiveet tulevaisuuden Suomesta yhteen.
2. Piirrä ja kerro
Voitte myös toteuttaa tulevaisuuden Suomen piirtämällä tai muilla kuvallisen ilmaisun keinoilla ja keskustelemalla siitä.
-
Seuraavaksi selvitetään, kuinka toivottuun tulevaisuuteen voitaisiin päästä! Valitkaa
kaikista toiveistanne yksi toive tulevaisuuden Suomelle, jonka haluaisitte toteutuvan
seuraavan sadan vuoden aikana, esimerkiksi “Ihmiset lentävät lentävillä autoilla paikasta
toiseen”. Selvittäkää internetistä seuraavat toiveeseen liittyvät asiat.1. Onko toive toteutettavissa olemassa olevan tiedon ja teknologian avulla?
2. Onko tietoja ja taitoja mahdollista opiskella olemassa olevassa oppilaitoksessa?
3. Voiko tietoja ja taitoja oppia muilla tavoin?
4. Löytyykö aiheesta keskustelupalstoja tai Facebook-ryhmiä?
5. Mihin tieteenalaan toive liittyy? Maantiede? Tekniikka? Biologia? Yhteiskuntatieteet?
6. Millaisia tietoja ja taitoja toiveenne toteuttamiseksi tarvitaan?
7. Pyrkiikö joku järjestö tai muu taho jo edistämään samaa tai samansuuntaista asiaa?
8. Mitkä lait liittyvät oleellisesti toiveeseen? Täytyisikö voimassa olevia lakeja muuttaa?
9. Millaisia esteitä toiveenne toteuttamiselle on?Arvioikaa minä vuonna toiveenne olisi toteutettavissa ja tehkää aikajana asioista, joita
täytyy tapahtua ennen kuin toiveenne voi toteutua.
Lopuksi voitte esitellä tulevaisuuden suunnitelmianne toisillenne. Voitte esitellä suunnitelmat esimerkiksi ryhmäesityksinä esimerkiksi piirtämällä, askartelemalla, tekemällä
kollaaseja, sarjakuvia tai hyödyntäen PowerPoint- tai Prezi-esitystekniikkaa. Voitte järjestää suunnitelmille yhteisen näyttelyn toteuttamalla esitykset julisteen muodossa.
Aikamatkailua kaikkialla
-
Aikamatkaajat-materiaali on tarkoitettu sovellettavaksi eri ympäristöissä ja eri ikäisten
kanssa toteutettavaksi.Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa materiaalin avulla voidaan edistää uusien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti monilukutaitoa, tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvää osaamista sekä muita kasvatuksellisia tavoitteita.
Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää kuitenkin yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Materiaali antaa työkaluja edistää lapsen tulemista kuulluksi sekä hänen mahdollisuuksia osallistua.
Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Aikamatkaajat-materiaalin avulla voidaan tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot muovautuvat.
Perusopetuksessa materiaalia voi hyödyntää useissa eri oppiaineissa ja niiden välisissä opintokokonaisuuksissa. Materiaali antaa työkaluja yksittäisiin lyhyempiin toimintoihin mutta sen avulla voidaan toteuttaa myös laajempia kokonaisuuksia. Laaja-alaisista osaamiskokonaisuuksista materiaali nivoutuu tarkimmin osaksi:
• Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
• Monilukutaito
• Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminenPerusopetuksessa Aikamatkaajat-materiaalin avulla voidaan kehittää oppilaiden laaja-alaista kulttuurista osaamista. Tehtävien avulla oppilaita voidaan ohjata tunnistamaan ympäristöstä löytyviä kulttuurisia merkityksiä ja tukea oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentumista. Tehtävien myötä oppilailla on mahdollisuus kokea, tulkita ja olla mukana tekemässä taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. Materiaalin tehtävien avulla voidaan tukea oppilaiden monilukutaitoa, jota he tarvitsevat osatakseen tulkita ja hahmottaa maailmaa ja sen kulttuurista monimuotoisuutta.