Videokoulutukset työyhteisöille: Polkuja ohjelmointiosaamiseen

Ohjelmointiosaaminen, eli ohjelmointiin liittyvät taidot ja ymmärrys kytkeytyvät varhaiskasvatuksessa erityisesti tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen sekä monilukutaitoon. Ne ovat siten osa laaja-alaista osaamista, jota edistetään läpileikkaavasti kaikilla oppimisen alueilla.

Pienten lasten kanssa tutustutaan teknologiseen ympäristöön ja harjoitellaan ohjelmoinnissa tarvittavia valmiuksia ja perustaitoja: Havainnoidaan ja nimetään arjen teknologiaa ja laitteita sekä pohditaan niiden tarkoitusta ja toimintaa. Innostetaan ihmettelemään asioita sekä rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimään niihin vastauksia. Harjoitellaan loogisen ajattelun taitoja, kuten luokittelua ja vertailua. Opetellaan kertomaan asioista ja omista ajatuksista sekä toimimaan yhdessä ja annettujen ohjeiden mukaisesti.

Kuvaukset selkiyttävät ja helpottavat kasvatus- ja opetustyön suunnittelua ja toteuttamista sekä tukevat paikallisten suunnitelmien kehittämistä ja päivittämistä. Ohjelmointiosaamisen kuvaukset kiteyttävät vain olennaiset osa-alueet ja tavoitteet, niitä voidaan täydentää, soveltaa ja rikastaa paikallisesti.

Ohjelmointiosaaminen jaetaan kuvauksissa kolmeen pääalueeseen: ohjelmoinnilliseen ajatteluun, tutkivaan työskentelyyn ja tuottamiseen sekä ohjelmoituihin ympäristöihin ja niissä toimimiseen.

Ohjelmoinnillinen ajattelu

• Looginen ajattelu ja tiedon käsittely:
  • Oppimisympäristöt suunnitellaan siten, että lapset voivat leikeissään harjoitella ohjelmoinnissa tarvittavia ajattelun taitoja: luokittelua, vertailua ja järjestykseen asettamista. Lasten kanssa havainnoidaan myös säännönmukaisuuksia ja toistuvia asioita.
• Ongelmien ratkaiseminen ja mallintaminen:
  • Lapsia rohkaistaan ihmettelemään ja esittämään kysymyksiä ympäristön ilmiöistä ja asioista sekä etsimään niihin itse vastauksia ja ratkaisuja. Nimetään ja selitetään ilmiöitä yhdessä.
• Ohjelmoinnin käsitteet ja perusrakenteet:
  • Opetellaan leikkien tai toiminnallisten tehtävien avulla toimimaan ohjeen mukaisesti. Ohjeet voivat olla kehollisia, visuaalisia, sanallisia tai ääniin perustuvia.
• Käytännön taidot:
  • Lapsia ohjataan keksimään itse ja kokeilemaan uusia toiminta- ja liikkumistapoja tuttuihin leikkeihin ja arjen tilanteisiin.

Tutkiva työskentely ja tuottaminen

• Yhteiskehittelyn prosessit:
  • Rohkaistaan lapsia yhteiseen tutkimiseen ja kokeilemiseen teknologian parissa. Opetellaan kertomaan omista ajatuksista ja havainnoista sekä harjoitellaan toimimaan erilaisissa rooleissa.
• Luova tuottaminen:
  • Laajennetaan lasten teknologiaan liittyvää kokemusmaailmaa tutkimalla arjen koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Keksitään ja rakennellaan omia laitteita ja luovia teknologisia ratkaisuja, joita esitellään toisille.
  • Pelataan erilaisia pelejä ja tutkitaan yhdessä niiden ominaisuuksia. Muokataan lasten kanssa tuttuja leikkejä ja valmiita pelejä keksimällä niihin uusia sääntöjä, tehtäviä tai etenemistapoja.
• Ohjelmointi oppimisen välineenä:
  • Ohjelmoinnissa tarvittavia ajattelun ja yhteistyön taitoja harjoitellaan laaja-alaisesti kaikessa toiminnassa ja eri oppimisen alueilla: ihmetellään, tutustutaan, kokeillaan ja saadaan kokemuksia teknologiasta ja teknologian äärellä.

Ohjelmoidut ympäristöt ja niissä toimiminen

• Ohjelmoitu teknologia elämän eri osa-alueilla:
  • Havainnoidaan lasten kanssa teknologian roolia arkielämässä. Nimetään lähiympäristön digitaalisia laitteita ja tutkitaan, miten ne toimivat. Pohditaan, millaista hyötyä tai apua laitteista on ihmisille.
• Ohjelmoidun teknologian vaikutukset arjessa:
  • Tutkitaan lasten kanssa, miten teknologian avulla voi seurata ihmisen toimintaa. Etsitään omasta lähiympäristöstä käytännön esimerkkejä, kuten liikkeentunnistimet, karttasovellukset, lasten läsnäoloseurantatägit tai aktiivisuusmittarit. Pohditaan, miten laitteet tai sovellukset keräävät toimintaan liittyvää tietoa.

Tutustu hyvän pedagogisen toiminnan kuvauksiin ja pohdi seuraavia kysymyksiä:

• Mitä osaamisen kuvaukset ovat ja mikä niiden tavoitteena on?
• Miten osaamisen kuvaukset voivat auttaa sinua omassa työssäsi?
• Mitkä osaamisen kuvaukset ovat oman työsi kannalta keskeisimmät?
• Kenen kanssa voit tehdä yhteistyötä kuvausten edistämisessä omassa työyhteisössäsi?
• Kenen kanssa voit mahdollisesti tehdä yhteistyötä kuvausten edistämisessä oman työyhteisösi ulkopuolella?

Ymmärrys ohjelmoinnista auttaa myös arvioimaan käyttämiämme digitaalisia palveluja ja sovelluksia sekä tarkastelemaan kriittisesti ohjelmoitua mediamaailmaa ja digitaalisia alustoja, joilla toimimme.

Katso video ja pohdi omasta näkökulmastasi:

• Miksi ohjelmointiosaamista on mielestäsi tärkeää kehittää?
• Mitä kaikkea ohjelmointiosaaminen sinun mielestäsi tarkoittaa?
• Millaista ohjelmointiin liittyvää osaamista omassa ryhmässäsi tunnistat?
• Mistä ohjelmointiosaamisen alueesta olet itse eniten kiinnostunut tai haluaisit oppia lisää?

Ohjelmointiosaaminen, eli ohjelmointiin liittyvät taidot ja ymmärrys kytkeytyvät esiopetuksessa erityisesti tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen sekä monilukutaitoon. Ne ovat siten osa laaja-alaista osaamista, jota edistetään läpileikkaavasti kaikilla oppimisen alueilla.

Vaikka esiopetuksen osalta ohjelmointia ei perusteteksteissä suoraan mainita, ohjelmoinnillisen ajattelun tavoitteita ja sisältöjä on kuitenkin kirjattu jo varhaiskasvatuksesta alkaen kaikkiin perusteteksteihin erityisesti laaja-alaisen osaamisen alueille.

Jotta eri-ikäisillä lapsilla ja nuorilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia, olemme laatineet osaamisen kuvaukset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tueksi. Kuvauksista muodostuu varhaiskasvatuksesta perusopetukseen kehittyvän osaamisen polku. Esiopetuksessa kuvataan hyvää pedagogista toimintaa, jolla edistetään lasten ohjelmointiosaamista esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Lasten kanssa tutustutaan tietokoneeseen ja havainnoidaan tietokoneiden ohjaamaa teknologiaa arjen ympäristöissä. Tutkitaan yhdessä laitteiden toimintaperiaatteita. Harjoitellaan järjestelemään asioita eri tavoin ja perustein sekä selitetään havaintoja ja ratkaisuja yhdessä. Pohditaan, jäsennetään ja tutkitaan arjen ilmiöitä ja ongelmia. Tutustutaan erilaisiin toimintaohjeisiin sekä kokeillaan leikillisesti toimintaohjeiden noudattamista ja antamista.

Esiopetuksessa lapset saavat kokemuksia luovasta tekemisestä ja ilmaisusta teknologian avulla. He keksivät ja rakentelevat omia laitteita, robotteja ja pelillisiä ympäristöjä sekä kuvailevat niiden toimintaperiaatteita. Heitä kannustetaan esittämään omia ideoitaan sekä kuuntelemaan toisia ja jakamaan tehtäviä yhteisessä työskentelyssä.

Kuvaukset selkiyttävät ja helpottavat kasvatus- ja opetustyön suunnittelua ja toteuttamista sekä tukevat paikallisten suunnitelmien kehittämistä ja päivittämistä. Ohjelmointiosaamisen kuvaukset kiteyttävät vain olennaiset osa-alueet ja tavoitteet, niitä voidaan täydentää, soveltaa ja rikastaa paikallisesti.

Ohjelmointiosaaminen jaetaan kuvauksissa kolmeen pääalueeseen: ohjelmoinnilliseen ajatteluun, tutkivaan työskentelyyn ja tuottamiseen sekä ohjelmoituihin ympäristöihin ja niissä toimimiseen.

Ohjelmoinnillinen ajattelu

• Looginen ajattelu ja tiedon käsittely:
  • Lapsia ohjataan luokittelemaan, vertailemaan ja järjestämään asioita tietyin perustein. Lasten kanssa kokeillaan ja tuotetaan leikillisesti säännönmukaisia ja toistuvia rakenteita sekä pohditaan syy-seuraussuhteita. Tehtyjä valintoja sanallistetaan ja selitetään yhdessä.
• Ongelmien ratkaiseminen ja mallintaminen:
  • Lapsia kannustetaan tutkimaan ja jäsentämään arjen ilmiöitä sekä pohtimaan niihin liittyviä kysymyksiä. Lasten kanssa harjoitellaan kuvailemaan ja selittämään havaintoja sekä pohtimaan omia ratkaisuja.
• Ohjelmoinnin käsitteet ja perusrakenteet:
  • Tutustutaan algoritmin käsitteeseen tutkimalla erilaisia toimintaohjeita ja tapoja antaa ohjeita. Kokeillaan leikillisesti toimintaohjeiden antamista ja noudattamista.
• Käytännön taidot:
  • Tutustutaan ohjelmointiin leikillisesti kokeillen. Annetaan ja testataan yhdessä toimintaohjeita eri muodoissa. Kokeillaan toimintakomentojen antamista mahdollisuuksien mukaan myös jollakin ohjelmoitavalla laitteella tai sovelluksella.

Tutkiva työskentely ja tuottaminen

• Yhteiskehittelyn prosessit:
  • Ohjataan lapsia ratkomaan ongelmia ja tehtäviä pohtimalla ja kokeilemalla yhdessä. Harjoitellaan esittämään omia ideoita toisille sekä jakamaan tehtäviä yhteisen projektin toteuttamiseksi.
• Luova tuottaminen:
  • Tutustutaan robotiikkaa hyödyntäviin laitteisiin etsimällä tietoa erilaisista lähteistä. Suunnitellaan ja rakennellaan eri materiaaleista omia laitteita ja robotteja sekä kuvaillaan toisille niiden tarkoitustaja toimintaperiaatteita.
  • Suunnitellaan ja toteutetaan lasten kanssa toiminnallisia ja tarinallisia ympäristöjä, joissa käytetään pelillisiä elementtejä, kuten sääntöjä, pisteiden laskua tai aikarajoituksia. Ideoidaan omia pelihahmoja.
• Ohjelmointi oppimisen välineenä:
  • Lapset saavat kokemuksia luovasta tekemisestä ja ilmaisusta teknologian avulla sekä tekevät leikillisiä tehtäviä eri tiedon alueilla hyödyntämällä erilaisia malleja ja toimintaohjeita sekä komennoilla ohjattavia laitteita ja välineitä.

Ohjelmoidut ympäristöt ja niissä toimiminen

• Ohjelmoitu teknologia elämän eri osa-alueilla:
  • Tutustutaan lasten kanssa tietokoneeseen. Ohjataan lapsia tunnistamaan ja nimeämään arkisesta ympäristöstä esineitä ja laitteita, jotka toimivat tietokoneen ohjaamina. Pohditaan ja tutkitaan yhdessä niiden toimintaperiaatteita.
• Ohjelmoidun teknologian vaikutukset arjessa:
  • Pohditaan lasten kanssa, miksi erilaisilla laitteilla ja sovelluksilla kerätään tietoja ihmisten toiminnasta. Keskustellaan myös lapsille tutuista mediasisällöistä ja ympäristöistä, joissa he niitä seuraavat. Pohditaan yhdessä, millä perusteella esimerkiksi suoratoistopalvelussa käyttäjälle suositellaan eri sisältöjä.

Tutustu ohjelmointiosaamisen kuvauksiin ja pohdi seuraavia kysymyksiä: 

• Mitä osaamisen kuvaukset ovat ja mikä niiden tavoitteena on?
• Miten osaamisen kuvaukset voivat auttaa sinua omassa työssäsi?
• Mitkä osaamisen kuvaukset ovat oman työsi kannalta keskeisimmät?
• Kenen kanssa voit tehdä yhteistyötä kuvausten edistämisessä omassa työyhteisössäsi?
• Kenen kanssa voit mahdollisesti tehdä yhteistyötä kuvausten edistämisessä oman työyhteisösi ulkopuolella?

Ymmärrys ohjelmoinnista auttaa myös arvioimaan käyttämiämme digitaalisia palveluja ja sovelluksia sekä tarkastelemaan kriittisesti ohjelmoitua mediamaailmaa ja digitaalisia alustoja, joilla toimimme.

Katso video ja pohdi omasta näkökulmastasi:

• Miksi ohjelmointiosaamista on mielestäsi tärkeää kehittää?
• Mitä kaikkea ohjelmointiosaaminen sinun mielestäsi tarkoittaa?
• Millaista ohjelmointiin liittyvää osaamista omassa ryhmässäsi tunnistat?
• Mistä ohjelmointiosaamisen alueesta olet itse eniten kiinnostunut tai haluaisit oppia lisää?

Ohjelmointiosaaminen, eli ohjelmointiin liittyvät taidot ja ymmärrys kytkeytyvät vuosiluokilla yksi ja kaksi erityisesti tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen sekä monilukutaitoon. Ne ovat siten osa laaja-alaista osaamista, jota edistetään läpileikkaavasti kaikilla oppimisen alueilla.

Ohjelmointiosaamisen tavoitteita ja sisältöjä on kirjattu jo varhaiskasvatuksesta alkaen kaikkiin perusteteksteihin erityisesti laaja-alaisen osaamisen alueille.

Jotta eri-ikäisillä lapsilla ja nuorilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia, olemme laatineet osaamisen kuvaukset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tueksi. Kuvauksista muodostuu varhaiskasvatuksesta perusopetukseen kehittyvän osaamisen polku.

Vuosiluokilla 1-2 lasten kanssa havainnoidaan heidän kokemusmaailmassaan esiintyvää tietotekniikkaa ja tutustutaan robotiikkaan. Opetellaan kuvailemaan tietoteknisten laitteiden toimintaperiaatteita. Harjoitellaan tunnistamaan toistuvia kaavoja ja säännönmukaisuuksia sekä järjestämään tietoa ehtojen perusteella. Kerrotaan omista havainnoista ja valinnoista käsitteiden ja välineiden avulla. Puretaan arkisia ongelmia osiin ja kokeillaan niihin ratkaisuvaihtoehtoja. Laaditaan leikillisiä toimintaohjeita, joita voidaan testata myös ohjelmoitavilla laitteilla, sekä harjoitellaan tunnistamaan virhetilanteita.

Ohjelmointiin liittyviä toimintatapoja ja välineitä käytetään luovasti, leikillisesti ja kokeillen eri oppiaineiden sisältöjen käsittelyssä. Harjoitellaan vuorottelua tehtävärooleissa sekä esitellään ja jaetaan omia ideoita toisten kanssa. Toteutetaan tarinallisia tuotoksia käyttäen animointia tai ohjelmointia.

Kuvaukset selkiyttävät ja helpottavat kasvatus- ja opetustyön suunnittelua ja toteuttamista sekä tukevat paikallisten suunnitelmien kehittämistä ja päivittämistä. Ohjelmointiosaamisen kuvaukset kiteyttävät vain olennaiset osa-alueet ja tavoitteet, niitä voidaan täydentää, soveltaa ja rikastaa paikallisesti.

Ohjelmointiosaaminen jaetaan kuvauksissa kolmeen pääalueeseen: ohjelmoinnilliseen ajatteluun, tutkivaan työskentelyyn ja tuottamiseen sekä ohjelmoituihin ympäristöihin ja niissä toimimiseen.

Ohjelmoinnillinen ajattelu

• Looginen ajattelu ja tiedon käsittely:
  • Oppilas järjestää ja vertailee asioita erilaisten ehtojen perusteella, tunnistaa säännönmukaisuuksia ja toistuvia kaavoja sekä tekee havaintoja syy-seuraussuhteista. Oppilas kertoo valinnoistaan ja havainnoistaan käsitteiden ja konkreettisten välineiden avulla.
• Ongelmien ratkaiseminen ja mallintaminen:
  • Oppilas purkaa tuttuun arjen ilmiöön liittyvän ongelman osiin sekä etsii ja kokeilee sen ratkaisuun erilaisia vaihtoehtoja. Oppilas osaa kertoa ratkaisutavoistaan.
• Ohjelmoinnin käsitteet ja perusrakenteet:
  • Oppilas laatii vaiheittaisia toimintaohjeita käyttäen yksinkertaisia komentoja ja toistorakennetta. Oppilas tunnistaa ohjeiden tuottamia virhetilanteita ja kokeilee ratkaisuja niiden korjaamiseen.
• Käytännön taidot:
  • Oppilas laatii leikillisiä toimintaohjeita, joilla hän ohjaa toista oppilasta, jotakin ohjelmoitavaa laitetta tai yksittäistä hahmoa jossakin sovelluksessa tai verkkotehtävässä.

Tutkiva työskentely ja tuottaminen

• Yhteiskehittelyn prosessit:
  • Oppilas esittää omia ideoitaan, kuuntelee toisia sekä kokeilee ratkaisuja yhdessä ja vuorottelee eri rooleissa ohjelmointiin liittyvässä ryhmätyöskentelyssä.
• Luova tuottaminen:
  • Oppilas rakentelee erilaisista asioista mallinnuksia ohjeen mukaisesti sekä luovasti omia ideoitaan toteuttaen. Oppilas esittelee ja jakaa ideoitaan toisten kanssa.
  • Oppilas työstää ohjatusti tai yhteistyössä muiden kanssa tarinallisuutta tai pelillisiä elementtejä sisältävän digitaalisen tuotoksen animointia tai yksinkertaista ohjelmointia käyttäen.
• Ohjelmointi oppimisen välineenä:
  • Oppilas käsittelee eri oppiaineissa harjoiteltavia sisältöjä käyttäen leikillisesti ja kokeillen ohjelmointiin liittyviä toimintatapoja ja välineitä.

Ohjelmoidut ympäristöt ja niissä toimiminen

• Ohjelmoitu teknologia elämän eri osa-alueilla:
  • Oppilas tunnistaa ja nimeää omasta kokemusmaailmastaan löytyvää tietotekniikkaa sekä tutustuu robotiikkaan. Oppilas kuvailee laitteiden käyttötarkoituksia ja toimintaperiaatteita.
• Ohjelmoidun teknologian vaikutukset arjessa:
  • Oppilas pohtii, millaista tietoa hänen omasta toiminnastaan kerätään digitaalisissa ympäristöissä. Oppilas ymmärtää, että kerätyt tiedot tallentuvat ja osaa antaa ainakin yhden esimerkin, mihin tarkoitukseen hänestä kerättyä tietoa voidaan käyttää.

Tutustu ohjelmointiosaamisen kuvauksiin ja pohdi seuraavia kysymyksiä: 

• Mitä osaamisen kuvaukset ovat ja mikä niiden tavoitteena on?
• Miten osaamisen kuvaukset voivat auttaa sinua omassa työssäsi?
• Mitkä osaamisen kuvaukset ovat oman työsi kannalta keskeisimmät?
• Kenen kanssa voit tehdä yhteistyötä kuvausten edistämisessä omassa työyhteisössäsi?
• Kenen kanssa voit mahdollisesti tehdä yhteistyötä kuvausten edistämisessä oman työyhteisösi ulkopuolella?

Ymmärrys ohjelmoinnista auttaa myös arvioimaan käyttämiämme digitaalisia palveluja ja sovelluksia sekä tarkastelemaan kriittisesti ohjelmoitua mediamaailmaa ja digitaalisia alustoja, joilla toimimme.

Katso video ja pohdi omasta näkökulmastasi:

• Miksi ohjelmointiosaamista on mielestäsi tärkeää kehittää?
• Mitä kaikkea ohjelmointiosaaminen sinun mielestäsi tarkoittaa?
• Millaista ohjelmointiin liittyvää osaamista omassa ryhmässäsi tunnistat?
• Mistä ohjelmointiosaamisen alueesta olet itse eniten kiinnostunut tai haluaisit oppia lisää?

Ohjelmointiosaaminen, eli ohjelmointiin liittyvät taidot ja ymmärrys kytkeytyvät vuosiluokilla kolme viiva kuusi erityisesti tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen sekä monilukutaitoon. Ne ovat siten osa laaja-alaista osaamista, jota edistetään läpileikkaavasti kaikissa oppiaineissa ja kaikilla oppimisen alueilla.

Ohjelmointiosaamisen tavoitteita ja sisältöjä on kirjattu jo varhaiskasvatuksesta alkaen kaikkiin perusteteksteihin erityisesti laaja-alaisen osaamisen alueille.

Jotta eri-ikäisillä lapsilla ja nuorilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia, olemme laatineet osaamisen kuvaukset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tueksi. Kuvauksista muodostuu varhaiskasvatuksesta perusopetukseen kehittyvän osaamisen polku.

Vuosiluokilla 3-6 havainnoidaan ohjelmointia ja robotiikkaa yhteiskunnassa sekä pohditaan teknologisten sovellusten hyödyntämistapoja ja merkitystä oppilaiden elämässä. Keskustellaan kohdennetuista digitaalisista sisällöistä sekä oppilaiden omasta toiminnasta digitaalisissa ympäristöissä.

Ongelman ratkaisuun käytetään erilaisia ratkaisukaavoja, joita kokeillaan luoda myös itse. Arvioidaan ratkaisuja käyttäen jotakin kriteeriä. Tietoa käsitellään ja esitellään käsitteiden ja symbolien avulla. Laaditaan toimintaohjeita ja algoritmeja hyödyntäen ohjelmoinnin perusrakenteita sekä etsitään ja korjataan virheitä toimintaohjeissa. Ohjelmoidaan graafisessa ohjelmointiympäristössä.

Lisäksi harjoitellaan sitkeää ja iteratiivista työskentelyä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Luovassa ilmaisussa ja omissa tuotoksissa hyödynnetään mittauksia ja antureita, automaatiota ja robotiikkaa sekä erilaisia animointi- ja ohjelmointialustoja.

Kuvaukset selkiyttävät ja helpottavat kasvatus- ja opetustyön suunnittelua ja toteuttamista sekä tukevat paikallisten suunnitelmien kehittämistä ja päivittämistä. Ohjelmointiosaamisen kuvaukset kiteyttävät vain olennaiset osa-alueet ja tavoitteet, niitä voidaan täydentää, soveltaa ja rikastaa paikallisesti.

Ohjelmointiosaaminen jaetaan kuvauksissa kolmeen pääalueeseen: ohjelmoinnilliseen ajatteluun, tutkivaan työskentelyyn ja tuottamiseen sekä ohjelmoituihin ympäristöihin ja niissä toimimiseen.

Ohjelmoinnillinen ajattelu

• Looginen ajattelu ja tiedon käsittely:
  • Oppilas järjestää, vertailee ja esittää tietoa käyttäen käsitteitä ja symboleja. Oppilas hahmottaa kokonaisuuksia sekä löytää ja kuvaa asioiden keskinäisiä yhteyksiä ja syy-seuraussuhteita.
• Ongelmien ratkaiseminen ja mallintaminen:
  • Oppilas käyttää ongelman ratkaisuun erilaisia tapoja ja ratkaisukaavoja sekä kokeilee luoda niitä myös itse. Oppilas arvioi ratkaisuja hyödyntäen jotakin kriteeriä, kuten toimivuus, luettavuus tai tehokkuus.
• Ohjelmoinnin käsitteet ja perusrakenteet:
  • Oppilas laatii täsmällisiä ja yksityiskohtaisia toimintaohjeita käyttäen toisto- ja valintarakenteita. Oppilas etsii ja korjaa virheitä toimintaohjeissa.
• Käytännön taidot:
  • Oppilas laatii ja testaa toimintaohjeita ilman laitteita sekä ohjaa ohjelmoitavien laitteiden toimintaa algoritmeillä. Oppilas käyttää graafista ohjelmointiympäristöä ja osaa laatia sillä oman ohjelman.

Tutkiva työskentely ja tuottaminen

• Yhteiskehittelyn prosessit:
  • Oppilas kuvailee eri tavoin omia ajattelutapojaan, huomioi muiden näkökulmia sekä työskentelee sitkeästi yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmointiprojektissa.
• Luova tuottaminen:
  • Oppilas hyödyntää tuotoksissaan omia havaintoja, mittauksia ja antureita sekä yhdistää niihin automaatiota ja robotiikkaa. Oppilas jalostaa olemassa olevia ratkaisuja harjoitellen iteratiivista työskentelyä eli toistuvaa ideointia, tekemistä, testaamista ja jatkokehittelyä.
  • Oppilas tunnistaa animaatioiden ja pelien ohjelmoinnillisia piirteitä sekä kokeilee pelien tekemistä erilaisilla animointi- tai ohjelmointialustoilla.
• Ohjelmointi oppimisen välineenä:
  • Oppilas käyttää ohjelmointiin liittyviä työskentelytapoja ja -välineitä luovaan ilmaisuun ja omaan tuottamiseen sekä erilaisten ilmiöiden ja aiheiden tutkimiseen ja selittämiseen eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimisprojekteissa.

Ohjelmoidut ympäristöt ja niissä toimiminen

• Ohjelmoitu teknologia elämän eri osa-alueilla:
  • Oppilas havainnoi ohjelmoinnin ja robotiikan läsnäoloa ympäröivässä yhteiskunnassa. Oppilas osaa kertoa teknologisten sovellusten hyödyntämistavoista ja toimintaperiaatteista sekä kuvailee niiden merkitystä omassa elämässään.
• Ohjelmoidun teknologian vaikutukset arjessa:
  • Oppilas osaa kertoa esimerkkejä kohdennetuista digitaalisista sisällöistä sekä tavoista, joilla niitä kohdennetaan. Oppilas pohtii omaa toimintaansa ja siitä kerääntyvän tiedon käyttöä digitaalisissa ympäristöissä.

Tutustu ohjelmointiosaamisen kuvauksiin ja pohdi seuraavia kysymyksiä: 

• Mitä osaamisen kuvaukset ovat ja mikä niiden tavoitteena on?
• Miten osaamisen kuvaukset voivat auttaa sinua omassa työssäsi?
• Mitkä osaamisen kuvaukset ovat oman työsi kannalta keskeisimmät?
• Kenen kanssa voit tehdä yhteistyötä kuvausten edistämisessä omassa työyhteisössäsi?
• Kenen kanssa voit mahdollisesti tehdä yhteistyötä kuvausten edistämisessä oman työyhteisösi ulkopuolella?

Ymmärrys ohjelmoinnista auttaa myös arvioimaan käyttämiämme digitaalisia palveluja ja sovelluksia sekä tarkastelemaan kriittisesti ohjelmoitua mediamaailmaa ja digitaalisia alustoja, joilla toimimme.

Katso video ja pohdi omasta näkökulmastasi:

• Miksi ohjelmointiosaamista on mielestäsi tärkeää kehittää?
• Mitä kaikkea ohjelmointiosaaminen sinun mielestäsi tarkoittaa?
• Millaista ohjelmointiin liittyvää osaamista omassa ryhmässäsi tunnistat?
• Mistä ohjelmointiosaamisen alueesta olet itse eniten kiinnostunut tai haluaisit oppia lisää?

Ohjelmointiosaaminen, eli ohjelmointiin liittyvät taidot ja ymmärrys kytkeytyvät vuosiluokilla 7-9 erityisesti tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen sekä monilukutaitoon. Ne ovat siten osa laaja-alaista osaamista, jota edistetään läpileikkaavasti kaikissa oppiaineissa ja kaikilla oppimisen alueilla.

Ohjelmointiosaamisen tavoitteita ja sisältöjä on kirjattu jo varhaiskasvatuksesta alkaen kaikkiin perusteteksteihin erityisesti laaja-alaisen osaamisen alueille.

Jotta eri-ikäisillä lapsilla ja nuorilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia, olemme laatineet osaamisen kuvaukset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tueksi. Kuvauksista muodostuu varhaiskasvatuksesta perusopetukseen kehittyvän osaamisen polku.

Vuosiluokilla 7-9 tutustutaan algoritmien, automaation ja robotiikan sovelluksiin elämän eri osa-alueilla. Keskustellaan ohjelmoidun teknologian mahdollisuuksista, riskeistä ja eettisistä näkökulmista. Käsitellään kohdennettuja sisältöjä ja personoituja palveluita. Pohditaan digitaalisissa ympäristöissä kerätyn tiedon ja ohjelmoinnin sosiaalista ja yhteiskunnallista merkitystä.

Ongelmia ja niiden ratkaisuja analysoidaan ja visualisoidaan sekä arvioidaan kriteerien avulla. Tiedon käsittelyssä ja esittämisessä käytetään erilaisia yleistyksiä, kaavioita ja merkintätapoja sekä loogisia operaatioita. Tulkitaan ohjelmakoodeja sekä laaditaan itse ohjelmia, joissa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti ohjelmoinnin perusrakenteita. Suunnitellaan ja ohjelmoidaan ohjelmia eri ympäristöissä.

Lisäksi hyödynnetään algoritmista ajattelua ja ohjelmointia eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Suunnitellaan ja toteutetaan luovissa yhteiskehittämisen projekteissa ohjelmoituja tuotoksia, jotka ratkaisevat oppiaineisiin tai oikeaan elämään liittyviä ongelmia.

Kuvaukset selkiyttävät ja helpottavat kasvatus- ja opetustyön suunnittelua ja toteuttamista sekä tukevat paikallisten suunnitelmien kehittämistä ja päivittämistä. Ohjelmointiosaamisen kuvaukset kiteyttävät vain olennaiset osa-alueet ja tavoitteet, niitä voidaan täydentää, soveltaa ja rikastaa paikallisesti.

Ohjelmointiosaaminen jaetaan kuvauksissa kolmeen pääalueeseen: ohjelmoinnilliseen ajatteluun, tutkivaan työskentelyyn ja tuottamiseen sekä ohjelmoituihin ympäristöihin ja niissä toimimiseen.

Ohjelmoinnillinen ajattelu

• Looginen ajattelu ja tiedon käsittely:
  • Oppilas käsittelee erilaisiin yleistyksiin sisältyviä tietoja, käyttää erilaisia merkintätapoja ja toteuttaa erityyppisen tiedon kanssa loogisia operaatioita.
• Ongelmien ratkaiseminen ja mallintaminen:
  • Oppilas analysoi ongelmia ja arvioi niiden mahdollisia ratkaisuja erilaisten kriteerien perusteella sekä visualisoi ongelmia ja ratkaisuja yleistysten ja kaavioiden avulla.
• Ohjelmoinnin käsitteet ja perusrakenteet:
  • Oppilas ymmärtää algoritmin merkityksen ja osaa suunnitella ohjelman, jossa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti ohjelmoinnin perusrakenteita, kuten peräkkäisiä, toistuvia ja ehdollisia toimintoja.
• Käytännön taidot:
  • Oppilas ohjelmoi ohjelmia eri ympäristöissä sekä tuntee perusasiat yhdestä tekstipohjaisesta ohjelmointikielestä ja osaa tulkita sillä tehtyä ohjelmakoodia.

Tutkiva työskentely ja tuottaminen

• Yhteiskehittelyn prosessit:
  • Oppilas ymmärtää erilaisia ryhmärooleja ja yhteistyön tapoja sekä työskentelee vastavuoroisesti ja aktiivisesti osallistuen ohjelmointiprojekteissa.
• Luova tuottaminen:
  • Oppilas suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä muiden kanssa prosessina ratkaisun, jossa käytetään jotakin kehitysalustaa sekä hyödynnetään erilaisia antureita ja automatisaatiota.
  • Oppilas suunnittelee ja toteuttaa pelin, simulaation tai sovelluksen, joka ratkaisee jonkin oppiaineisiin tai oikeaan elämään liittyvän ongelman.
• Ohjelmointi oppimisen välineenä:
  • Oppilas tuntee eri oppiaineisiin liittyviä teknologisia sovelluksia ja selittää niiden toimintaperiaatteita. Oppilas hyödyntää algoritmista ajattelua ja ohjelmointia eri oppiaineisiin ja projekteihin liittyvässä ongelmanratkaisussa ja tutkimisessa sekä tiedon tuottamisessa ja esittämisessä.

Ohjelmoidut ympäristöt ja niissä toimiminen

• Ohjelmoitu teknologia elämän eri osa-alueilla:
  • Oppilas tuntee algoritmien, automaation ja robotiikan toimintalogiikkaa ja sovelluksia elämän eri osa-alueilla. Oppilas pohtii ohjelmoidun teknologian mahdollisuuksia, riskejä ja eettisiä näkökulmia.
• Ohjelmoidun teknologian vaikutukset arjessa:
  • Oppilas osaa kertoa, miten digitaalisia palveluja personoidaan ja mainontaa kohdennetaan käyttäjälle. Oppilas pohtii digitaalisten palveluiden keräämän tiedon ja ohjelmoinnin merkitystä sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

Tutustu ohjelmointiosaamisen kuvauksiin ja pohdi seuraavia kysymyksiä: 

• Mitä osaamisen kuvaukset ovat ja mikä niiden tavoitteena on?
• Miten osaamisen kuvaukset voivat auttaa sinua omassa työssäsi?
• Mitkä osaamisen kuvaukset ovat oman työsi kannalta keskeisimmät?
• Kenen kanssa voit tehdä yhteistyötä kuvausten edistämisessä omassa työyhteisössäsi?
• Kenen kanssa voit mahdollisesti tehdä yhteistyötä kuvausten edistämisessä oman työyhteisösi ulkopuolella?