Mediapelot – animaatio varhaiskasvatusikäisten mediakasvatukseen

Animaatio käsittelee mediassa nähtyjen sisältöjen herättämiä pelkoja ja niiden heijastumista lasten arkeen.

Neljä pelästynyttä hahmoa katselee älylaitetta, josta virtaa riitasointuja ja hämähäkkejä.

Turvallisesti median parissa

Animaatio käsittelee mediassa nähtyjen sisältöjen herättämiä pelkoja ja niiden heijastumista lasten arkeen. Animaatio tarjoaa mahdollisuuden käsitellä varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten lasten kanssa, mikä mediassa on totta ja mikä kuvitteellista ja mitä voi tehdä, jos kokee mediassa jotakin pelottavaa tai hämmentävää.  

Media on osa lasten arkea. Aikuisten tehtävänä on huolehtia siitä, että lapsella on turvallinen olo median parissa. Lasten kanssa käytetään lähtökohtaisestikin vain sisältöjä, jotka ovat lapsille sopivia. Kuvaohjelmille laaditut ikärajat suojelevat lapsia (kavi.ikarajat.fi) ja niihin on hyvä tutustua lasten kanssa. S-symboli kertoo, että ohjelmassa ei ole lapsen kehitykselle haitalliseksi arvioitavaa sisältöä, mutta on hyvä huomioida, ettei kaikkia sisältöjä, kuten uutisia, ole luokiteltu lainkaan. Aikuisen läsnäolo ja vastuu mediankäytön tilanteissa ja kulloinenkin arvio sisällön soveltuvuudesta lapsille varmistavat turvallisen kokemuksen.

Tunnetaidot ovat lapsen turvataitoja myös median parissa. Lapsen tunteet ja kokemukset, niiden tunnistaminen, nimeäminen ja arvostaminen ovat avain mediakokemusten käsittelyyn. Lapsia rohkaistaan ilmaisemaan tunteitaan ja kertomaan omasta olostaan, ja siitä kehutaan ja kiitetään. Aikuinen voi auttaa tunteiden tunnistamisessa ja nimeämisessä. Pienimpienkin lasten tunnereaktioihin aikuinen voi vastata ja sanoittaa niitä.

Tunnetaitoja voi harjoitella yhdessä. Tunteiden tutkiminen liitetään yhdessä koettuihin mediakokemuksiin. Saiko hahmo tai tarina nauramaan tai tuntuiko se jännittävältä tai pelottavalta? Lapsia rohkaistaan koettujen tunteiden ja kokemusten ohella kertomaan myös omista kiinnostuksenkohteistaan mediassa ja esimerkiksi medialaitteista arjessa. Kun lapset ovat tottuneet juttelemaan mediakokemuksistaan aikuisen kanssa, lasten on luontevaa kääntyä aikuisen puoleen myös mediassa askarruttavissa kysymyksissä.

Median parissa voi syntyä myös hämmentäviä tai pelottavia tilanteita. Lapsi voi säikähtää jotakin yllättäen ja tahattomasti mediassa näkemäänsä. Lapset myös kokevat mediasisällöt yksilöllisesti ja joskus lasta voi pelottaa jokin omanikäisillekin suunnatun mediasisällön hahmo, tarina tai tunnelma. Median parissa pelko on tunne, joka suojelee lasta sellaiselta sisällöltä, jonka käsittelemiseen lapsi ei ole valmis.

Yllättävän, pelottavan sisällön varalta lasten on hyvä oppia suojautumaan myös itse laittamalla tilanteessa silmät kiinni, poistumalla laitteen ääreltä tai sulkemalla käyttämänsä laite tai sovellus. Tärkeintä kuitenkin on, että lapset osaavat turvautua aikuiseen. Lasten on hyvä opetella, ettei myöskään toisia lapsia saa altistaa ahdistaville tilanteille median parissa näyttämällä esimerkiksi pelottavia videoita.

Usein asiat, joita lapsi ei ymmärrä, voivat tuntua pelottavilta ja aiheuttaa ahdistusta. Alle viisivuotias ei yleensä vielä hahmota toden ja tarun eroa. Lasten kanssa on hyvä tutustua monipuolisesti erilaisiin niin kuvitteellisiin kuin todenmukaisiin mediasisältöihin, kuten animaatioihin tai vaikkapa lapsille sopiviin uutisiin. Näin opetellaan ymmärtämään, että osa mediassa esitetyistä asioista on satua, osa totta. Kokeilemalla itse videoiden tekemistä tai valokuvaamista ja kuvien muokkausta lapset hahmottavat, että mediassa esitetyt asiat ovat ihmisten tekemiä. Mediasisältöjen luonteen ja syntytavan hahmottaminen auttavat osaltaan tulkitsemaan ja käsittelemään median parissa koettua.

Teksti: KAVI ja Riikka Vuorinen, Turun kaupunki

Kuva: Filmbutik

Animaatio ja pedagoginen osio tukevat varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten medialukutaidon tavoitteita valtakunnallisten hyvän pedagogisen toiminnan kuvausten osa-alueilla Minä median käyttäjänä, Turvallisuus ja Hyvinvointi. 

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn tuottamassa Nettielämää-sarjassa julkaistaan lapsille ja nuorille ikäryhmittäin suunnatut animaatiot. Teemojen käsittelyn tueksi on laadittu kunkin animaation yhteyteen pedagoginen materiaali. Materiaalia voi hyödyntää niin varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa kuin kotien tai vaikkapa kirjastojen mediakasvatuksen tukena.

Julkaistu lisenssillä CC BY-NC

Animaatio ja pedagoginen tukimateriaali

  • Katsokaa animaatio Mediapelot.

    Animaatio käsittelee mediassa nähtyjen sisältöjen herättämiä pelkoja ja niiden heijastumista lasten arkeen. Materiaali tarjoaa mahdollisuuden pohtia varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa, mikä mediassa on totta ja mikä kuvitteellista ja mitä voi tehdä, jos kokee mediassa jotakin pelottavaa tai hämmentävää. Animaation on tuottanut Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (yhteistyössä FISIC ja Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma).

    Animaatio: Filmbutik

    Käsikirjoitus: Anna Mellin

    Julkaistu lisenssillä: CC BY-NC

    Sallittu kaikenikäisille.

  • Oheisia kysymyksiä voi käyttää apuna animaation katsomisen yhteydessä herättämään keskustelua ja tukemaan videon teemojen käsittelyä.

    1. Animaatiossa lapsilla on tabletti mukanaan metsäretkellä. Miten ja millaisissa tilanteissa tablettia tai puhelinta käytetään päivän aikana? Mitä hyötyä tai haittaa siitä voi olla eri tilanteissa arjessa? Minkälaisia sääntöjä sinulla tai ryhmässä on medialaitteiden käytöstä?

    2. Animaatiossa tabletin ruudulla vilahtelee monenlaisia asioita. Miltä tabletilta katsotut sisällöt tuntuvat lapsista? Mistä sen voi päätellä?

    3. Mitä lapset tekevät nähdessään pelottavia asioita tabletilta? Mitä voi itse tehdä, jos näkee jotakin pelottavaa esimerkiksi televisiossa tai tabletilla?

    4. Animaatiossa mielikuvitus saa vallan ja lapsia huolestuttaa, mihin Mari-opettaja on kadonnut. Oletko joskus pelännyt, että mediassa nähtyjä ikäviä tai pelottavia asioita voisi tapahtua oikeasti? Mistä tietää, ovatko median esittämät hahmot tai tapahtumat todellisia vai eivät?

    5. Entä millaisista asioista median parissa (esim. videoissa, ohjelmissa, elokuvissa, kirjoissa) tulee hyvä mieli? Jutelkaa lasten omista mediakokemuksista. Mitkä asiat mediassa ovat lasten suosikkeja? Kokemuksia voi käsitellä monin tavoin esim. piirtämällä, askartelemalla, draaman keinoin tai liikunnallisissa leikeissä.

    6. Jutelkaa, miten erilaiset mediasisällöt oikein syntyvät. Miten uutiset tai animaatio tehdään? Kokeilkaa tehdä omat uutiset viikon tapahtumista tai ottakaa ja muokatkaa kuvia vihreän kankaan tekniikkaa käyttäen.

    Teksti: KAVI ja Riikka Vuorinen, Turun kaupunki

    Kuva: Filmbutik