Tekoälyn käsitteitä leikkien: Data on arvokasta

Tekoälyn käsitteitä leikkien -tehtäväsarja sisältää kolme harjoitusta, joiden avulla oppilaat tutustuvat datan, algoritmin ja koneoppimisen käsitteisiin konkreettisesti ryhmäleikkien avulla. Materiaali on suunnattu esikouluun ja 1-3 luokille, mutta tehtäviä voi hyödyntää myös harrastustoiminnassa.

Data on arvokasta

Tekoälyn käsitteitä leikkien -tehtäväsarja sisältää kolme harjoitusta, joiden avulla oppilaat tutustuvat datan, algoritmin ja koneoppimisen käsitteisiin konkreettisesti ryhmäleikkien avulla.

Sisältö:

  • Selkokielinen teksti tekoälyn toimintaperiaatteista ja ohjeet harjoitusten tekemiseen.
  • Ohjeet toiminnalliseen harjoitukseen tehtäväksi oppitunnin alussa tai taukojumppana.
  • Harjoitus kestää 15-25 minuuttia oppilaiden kanssa ja vaatii 5-15 minuuttia ennakkovalmisteluaikaa opettajalta.

Ikäryhmä: Esikoulu ja 1-3 luokka.
Oppimisympäristö: Esikoulu, alakoulu ja harrastustoiminta
Tavoite ja käsitteet: Tässä harjoituksessa oppilaat tutustuvat datan käsitteeseen ja erilaisiin tapoihin esittää sitä. He näkevät miten dataa keräämällä voi oppia tietämään muista enemmän. Samalla he pääsevät kertomaan itsestään, oppivat tuntemaan toisiaan paremmin ja voivat tuntea kuuluvansa ryhmään.

Katso alta video, jossa saat taustatietoa harjoitukseen. Voit katsoa videon myös YouTubessa.

 

 

Tarvikkeet:

  1. Opettaja: ruutupaperi ja kyniä tai nettilomake.
  2. Oppilaat: Värikyniä, jos käytetään ruutupaperia. Tabletit tai tietokoneet, jos käytetään nettilomaketta.

Kesto ja ryhmä: 15–25 min. Sopii koko luokalle.

Muut tehtäväsarjan materiaalit:

Materiaalin on tehnyt Suomen Koodikoulu ja sen on rahoittanut Suomen Safer Internet -hanke

  • Data tarkoittaa tietoa, joka on tallennettu tietokoneelle sopivaan muotoon. Se voi olla numeroita, sanoja, kuvia, ääntä tai vaikka videoita. Kun dataa kerätään ja järjestetään, siitä muodostuu tietokantoja. Tietokanta on ikään kuin kuin suuri arkisto, jossa tieto on järjestyksessä ja helposti löydettävissä.

    Tekoäly tarvitsee dataa toimiakseen älykkäästi. Ilman tietoa tekoäly ei voisi oppia eikä tehdä päätöksiä. Data on tekoälylle vähän sama asia kuin kokemus ja muisti ihmiselle. Mitä enemmän ja parempaa dataa tekoäly saa, sitä paremmin se pystyy tunnistamaan asioita ja antamaan oikeita vastauksia.

    Arjessa dataa kertyy jatkuvasti. Puhelut, bussimatkat, verkkokäyttö ja kauppareissut jättävät jälkiä tietokantoihin. Myös sovellukset keräävät tietoa käyttäjistään. Näin palvelut, kuten hakukoneet ja sosiaalisen median alustat, pystyvät räätälöimään sisältöä ja mainontaa juuri meille sopivaksi. Dataa voidaan käyttää ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä ja se on arvokasta, koska sen avulla voidaan ennustaa, mitä ihmiset haluavat, tarvitsevat tai aikovat tehdä seuraavaksi. Yritykset voivat hyödyntää dataa tuotteidensa ja palvelujensa kehittämiseen sekä markkinoinnin kohdentamiseen. Samalla data on arvokasta myös tutkimukselle ja yhteiskunnalle, sillä sen avulla voidaan havaita trendejä, suunnitella palveluita ja ratkaista ongelmia. Data on siis kuin raaka-ainetta, jonka perusteella voidaan tehdä päätöksiä ja rakentaa uusia ratkaisuja.

    1. Valmistele kysymyslomake etukäteen. Voit käyttää joko paperia tai netissä täytettävää lomaketta (esimerkiksi Google Form)
      Kysymysesimerkkejä:

      • ”Pidätkö enemmän koirista vai kissoista?”
      • ”Lempivärisi?”
      • ”Pidätkö enemmän suklaasta vai salmiakista?”
      • “Onko perheelläsi lemmikkiä, kyllä vai ei?”
      • “Kuinka monta värikynää sinulle on penaalissa”
      • “Tykkäätkö piirtämisestä?”
        Esimerkkejä lomakkeista
        Esimerkkilomakkeet
    2. Kerro oppilaille, että harjoituksen tarkoitus on kerätä heistä dataa eli tietoa. Kerro, että sana data tarkoittaa tietoa, jota tietokoneet ja tekoäly tarvitsee toimiakseen. Sitä kerätään automaattisesti, joka kerta kun käytämme tietokoneita tai muita tietoverkossa toimivia laitteita.
    3. Jaa oppilaille kysymyslomakkeet ja pyydä vastaamaan kysymyksiin. Vastaukset voi antaa nimettömästi.
    4. Kun kaikki kysymykset on käyty läpi, käy läpi vastaukset ja laske tulokset.
    5. Selvitä vastauksista
      • Suosituin vastaus kuhunkin kysymykseen.
      • Löytyykö vastauksien välillä yhteyksiä; esim. värikynien määrän ja piirtämisestä tykkäämisen välillä.
      • Laadi myös pylväsdiagrammi ainakin osasta vastauksia.
    6. Näytä tulokset oppilaille. Puhukaa ainakin seuraavista asioista:
      • Tietoa voi esittää monella eri tapaa. Esimerkiksi: ”Nyt nämä pylväät esittävät tietoa teidän lempiväreistänne, ja pystymme niistä näkemään sen yhdellä silmäyksellä.”
      • Kerätyn tiedon perusteella voi ennustaa tulevia tapahtumia. Esimerkiksi jos kerätystä datasta näkee, että suurin osa luokasta pitää enemmän koirista kuin kissoista, niin todennäköisesti luokka haluaa katsoa mieluummin koira- kuin kissavideoita.
      • Datan kerääminen on hyödyllistä. Esimerkki: Jos datan perusteella tietää oppilaiden lempivärit niin luokan koristelun voi tehdä suosituimmilla väreillä.
      • Suurista ihmismääristä kerätty data on hyödyllistä myös esimerkiksi mainostajille. Esimerkiksi jos datasta käy ilmi että tietyn ikäiset ihmiset pitävät salmiakista niin heidän ikäisilleen kannattaa suunnata salmiakkimainoksia.
      • Kerro lopuksi oppilaille, että heidän käyttämät peli- ja videosovellukset keräävät samalla tapaa dataa heistä. Kerätyn datan perusteella sovellukset esimerkiksi ehdottavat uusia videoita katsottavaksi. Datan kerääminen tapahtuu usein automaattisesti ilman että sitä edes huomaa. Joskus pelit ja sovellukset myös pyytävät antamaan tietoja. Muistuta että omia tietojaan kuten nimeään ja osoitettaan ei pidä koskaan antaa.