Videokoulutus: Inklusiivisen mediakasvatuksen edistäminen

Koulutuksessa pääset tutustumaan yhdenvertaisista lähtökohdista kumpuavaan medialukutaitotyöhön ja mediakasvatuksen keskeisiin sisältöihin: Taustoihin, nykytilaan ja hyviin käytäntöihin. Koulutus on suunnattu kaikille mediakasvatuksen kehittämisestä kiinnostuneille ammattilaisille.

inklusiivisuusmedialukutaito
Erilaisia aikuisia pienryhmissä käyttämässä puhelimia, tabletteja ja tietokoneita. Taustalla olevalle tussitaululle on kirjoitettu sanat:
Ikäryhmä:
Yli 18-vuotiaat
Oppimisympäristö:
Tekijä:
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Mediakulttuuri kaikessa moninaisuudessaan luo perustan mediakasvatukselle. Jotta voimme tarttua mediasta nouseviin kysymyksiin ja ongelmiin sekä toisaalta hyödyntää sen tuomia mahdollisuuksia, tarvitsemme monipuolisesti erilaista osaamista. Medialukutaitojen ei tulisi kuitenkaan olla vain harvojen etuoikeus, vaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeä löytää keinoja taata kaikkien ihmisten mahdollisuus osaamisen kehittämiseen. 

 Tässä koulutuksessa pääset tutustumaan yhdenvertaisista lähtökohdista kumpuavaan medialukutaitotyöhön ja mediakasvatuksen keskeisiin sisältöihin: Taustoihin, nykytilaan ja hyviin käytäntöihin. Koulutus on suunnattu kaikille mediakasvatuksen kehittämisestä kiinnostuneille ammattilaisille. Koulutus koostuu aihetta kuvaavista asiantuntijavideoista, tietoteksteistä sekä pohdintakysymyksistä. Koulutuksen tavoitteena on:   

  • Vahvistaa mediakasvatusosaamista   
  • Auttaa hahmottamaan moninaista ja yhdenvertaista mediakasvatuskenttää Suomessa   
  • Auttaa tunnistamaan inklusiivisen mediakasvatustyön hyviä käytäntöjä    
  • Auttaa löytämään ratkaisuja inklusiivisen medialukutaitotyön haasteisiin sekä tunnistamaan tulevaisuuden kehityskohteita  

   

Koulutus koostuu neljästä osiosta:   

  1. Medialukutaito on tärkeää kaikille
  2. Miten yhdenvertaisuutta voidaan vahvistaa mediakasvatuksessa?
  3. Yhdenvertainen mediakasvatus on monimuotoista ja yksilöistä lähtevää
  4. Suuntaviivat yhdenvertaisempaan tulevaisuuteen

 

Koulutuksen tekstit:  

  • Lauri Palsa, KT, erityisasiantuntija, KAVI    
  • Julia Alajärvi, KM, erityisasiantuntija, KAVI   

Videolla esiintyvät asiantuntijat:  

  • Julia Alajärvi, KM, erityisasiantuntija, KAVI   
  • Lauri Palsa, KT, erityisasiantuntija, KAVI   

Tekninen toteutus:  

  • Kuvaus ja editointi: Tommi Tossavainen, mediakasvatuksen suunnittelija, KAVI  

Videokoulutus: Inklusiivisen mediakasvatuksen edistäminen

  • Mediakulttuurin moninaisuuden myötä ihmiset käyttävät mediaa eri tavoin. Medialaitteet ja välineet, sisällöt, teknologiat ja ympäristöt tuovat paljon mahdollisuuksia mutta toisaalta niihin liittyy myös riskejä ja haasteita. Jotta voimme tukea kaikkien ihmisten mahdollisuuksia kehittää medialukutaitojaan ja sitä kautta hyvää elämää, huomiota tulee kiinnittää esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. 

    Ihmisillä on paljon mediaan liittyvää osaamista. Medialukutaitojen tila vaihtelee eri ryhmien ja yhteisöjen välillä ja myös niiden sisällä. Osaamiseen liittyy erilaisten tekijöiden lisäksi myös median käyttötavat sekä mediakasvatuksen saatavuus, saavutettavuus ja puhuttelevuus. Toisaalta ihmisten tarpeet vaihtelevat erilaisten elämäntilanteiden myötä. 

    Medialukutaitoja edistävän työn lähtökohtina voidaankin pitää yksilöistä nousevia tarpeita mutta se tukee myös laajempia yhteisöllisiä, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita. Mediakasvatuksen avulla voidaan vahvistaa ihmisten osaamista, toimintakykyä ja osallistumismahdollisuuksia, parantaa saavutettavuutta, poistaa erilaisia esteitä ja pyrkiä ehkäisemään syrjäytymistä. 

    Mitä mediakasvatuksen yhdenvertaisuus tarkoittaa? 

    Pohdittavaksi: 

    • Mitkä ovat mielestäsi keskeisimmät hyödyt ja positiiviset näkökulmat nykyisessä mediakulttuurissa? Millaisia mahdollisuuksia mediaan liittyy? Entä millaisia haasteita tunnistat? 
    • Miksi mielestäsi on tärkeää edistää kaikkien ihmisten medialukutaitoja? 
    • Mitkä tekijät voivat mielestäsi vaikuttavat ihmisten medialukutaitojen kehittymiseen?  
    • Mitkä ovat mielestäsi mediakasvatuksen keskeisimmät arvot ja oikeudet? Mitkä ovat mielestäsi medialukutaitotyön tärkeimmät tavoitteet. 

  • Mediakasvatuksella voidaan tarkoittaa monia erilaisia asioita, eikä yhtä ja oikeaa tapaa ole. Aiheen parissa toimii paljon erilaisia tahoja ja verkostoja. Mediakasvatusta on kehitetty, tutkittu ja toteutettu jo pitkään yhteiskunnan eri sektoreilla ja toimialoilla. Suomessa on tähän liittyen paljon osaamista. Monet eri näkökulmat ja toimijoiden paljous auttavat huomioimaan mediakasvatuksen eri ulottuvuuksia ja suuntaamaan toimintaa eri ryhmille ja yhteisöille. 

    Vain pieni osa mediakasvatuksen toimijoita työskentelee yksinomaan medialukutaidon edistämisen parissa. Usein mediakasvatus on osa jotain laajempaa kokonaisuutta. Mediakasvatus voi limittyä ja liittyä erilaisiin muihin kasvatuksen alueisiin. On tärkeää tehdä näkyväksi ja tunnistaa medialukutaitotyön yhtymäkohdat muuhun toimintaan. Tiivis ja laaja, moniammatillinen ja sektorien välinen yhteistyö on nähty Suomessa tärkeänä edellytyksenä medialukutaitojen yhdenvertaisessa edistämisessä. 

    Mediakasvatustoiminta pohjautuu erilaisiin arvoihin. Arvot voivat vaikuttaa esimerkiksi toiminnan perusteisiin ja lähtökohtiin, toiminnan tavoitteisiin tai käytäntöihin.  

    Jokainen meistä on oma yksilönsä, joka on erityinen esimerkiksi iän, elämäntilanteen sekä mediankäyttötapojen ja -taitojen suhteen. Moninainen mediakasvatus auttaa huomioimaan ihmisten yksilöllisyyden ja vahvistaa sitä kautta yhdenvertaisia mahdollisuuksia.  Oman toiminnan reflektiivinen tarkastelu auttaa pohtimaan mediakasvatustoiminnan lähtökohtia. Tämä luo tilaa kehittämään mediakasvatuksen inklusiivisuutta, sen yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä ja saavutettavuutta.  

    Yksilö- ja yhteisölähtöisyys sekä dialogisuus korostuvat yhdenvertaisessa mediakasvatuksessa. Tämä tarkoittaa muun muassa turvallista ja syrjimätöntä osallistumisen ilmapiiriä, missä erilaiset kokemukset ja näkemykset ovat arvokkaita. On tärkeää suunnitella toiminta siten, että osallistujien valmiudet eivät aseta esteitä osallistumiselle ja että toimintaa ohjaavat osallistujien omat tavoitteet.  

    Miten mediakasvatuksen yhdenvertaisuus tarkoittaa Suomessa? 

    Pohdittavaksi: 

    • Mitkä asiat voivat mielestäsi muodostaa esteitä ihmisten mediakasvatukseen osallistumiselle? Entä, miten mielestäsi mediakasvatuksen saavutettavuutta voidaan edistää?  
    • Millaisia vahvuuksia tunnistat suomalaisessa mediakasvatustyössä?  
    • Mitkä erilaiset kasvatuksen ja toiminnan alueet liittyvät mielestäsi eniten mediakasvatukseen? 
    • Miten yhteistyöllä voidaan mielestäsi vahvistaa toiminnan yhdenvertaisuutta? Mitkä ovat sinun työsi näkökulmasta mahdollisia yhteistyötahoja? 

  • Yksi vaihe mediakasvatustyön kehittämisessä yhdenvertaisempaan ja kaikki paremmin huomioivaan suuntaan on tarkastella jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Hyvien käytäntöjen tarkastelu antaa mediakasvattajille mahdollisuuden peilata käytäntöjen toimivuutta omaan toimintaan ja kehittää omaa työskentelyä mediakasvatuksen parissa.  

    Hyviksi käytännöiksi tai piirteiksi on havaittu esimerkiksi 

    • Mediakasvatuksen toiminnan monimuotoisuus 
    • Yhteiset perusarvot 
    • Verkostoituminen ja monipuolinen yhteistyö
    • Oman toiminnan arviointi 

    Monimuotoisuutensa vuoksi mediakasvatusta ja medialukutaitoja edistetään useiden erilaisten käsitteiden kautta. Mediakasvatus on myös onnistuneesti integroitu mukaan moniin erilaisiin kokonaisuuksiin. Mediakasvatuksessa on tunnistettu yhteisiä arvoja, kuten yhdenvertainen ihmisarvo sekä oikeus oppimiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen. Arvot näkyvät käytännön työssä varmemmin, kun ne kirjataan omaa toimintaa ohjaaviin sääntöihin ja strategioihin. 

    Yhdenvertaisuuden edistämisessä yhteistyö ja verkottuminen eri toimijoiden kesken, esimerkiksi sosiaalialan ammattilaisten suuntaan voi olla hedelmällistä. Mediakasvatuksen parissa toimivat ovat usein hyvin tietoisia yhdenvertaisuuteen ja inklusiivisuuteen liittyvistä näkökulmista, mutta niiden vieminen käytännön työhön voi vaatia lisää tietoa ja irrottautumista aiemmista ajattelutavoista. Asian tiedostamisen ja omien ennakkokäsitysten kriittinen tarkastelemisen on jo oikea askel kohti moniarvoisempaa mediakasvatustyötä.   

    Millaisia ovat hyväksi todetut käytännöt yhdenvertaisemmassa mediakasvatuksessa? 

    Pohdittavaksi: 

    • Mediakasvatuksen moninaisuus viittaa esimerkiksi useisiin eri aihepiireihin, joista voi mediakasvattaa, erilaisiin mediakasvatuksen toteuttajiin sekä eri keinoihin toteuttaa mediakasvatusta. Millaista etua moninaisuus voi tuoda yhdenvertaisuuden edistämiseen? Voiko siitä olla jotain haittaa? 
    • Pohdi omaa työtäsi: Jos olet suunnittelut mediakasvatustoimintaa, miten olet huomioinut yhdenvertaisuutta ja eri kohderyhmien tarpeita? 
    • Pohdi omaa työtäsi: millaisia verkostoja tai muita yhteistyökuvioita olet omassa työssäsi muodostanut tai voisit muodostaa yhdenvertaisuuden edistämiseksi? 
    • Millainen ohjeistus, linjaus, laki tai strategia ohjaa omaa työtäsi? Onko sinne kirjattu ohjeita tai tapoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi? 

  • Mediakasvatuksella on pitkät perinteet ja sen tarpeet tunnistetaan jo aika hyvin. Yhdenvertaisuuden parantamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää toimenpiteitä useiden eri sektoreiden toimesta. Keskeisimmiksi keinoiksi voidaan nimetä  

    • Uuden tiedon tuottaminen 
    • Toiminnan kehittäminen 
    • Rahoituksen systematisointi 
    • Yhteistyön vahvistaminen 

     Mediakasvatusalalle tarvitaan lisää tietoa yhdenvertaisuutta tukemista toimintatavoista. Mediakasvatuksen suunnittelua ja rahoitusta varten tarvitaan lisää tietoa katveessa olevista kohderyhmistä sekä heidän osaamisestaan, tarpeistaan ja median käytön tavoista.   Lisäksi tarvitaan parempaa tuntemusta yhdenvertaisuusasioista.  

     Yhdenvertaisempi mediakasvatus lähtee yksilöiden osaamisen ja taitojen huomioimisesta sen sijaan, että korostetaan eri väestöryhmien tarpeita kokonaisuutena. Tämä vähentää stereotypioiden syntymistä ja auttaa niiden purkamisessa. Toimijoiden omat yhdenvertaisuussuunnitelmat auttavat tunnistamaan ja torjumaan syrjintää. Kaiken kaikkiaan, kun mediakasvatus ymmärretään laajasti, on helpompi löytää mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia rahoituslähteitä sekä luoda yhteistyökumppanuuksia.  

    Mediakasvatuksen rahoituksen systematisoiminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eri hallinnonalojen rahoitusta kehitettäisiin toisiaan tukeviksi. Lisäksi rahoitusta ja sen jakautumista tulisi arvioida myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Mediakasvatusalan rahoitusta tulisi saada pitkäjänteisemmäksi lyhyiden hankerahoitusten sijaan. 

     Moniammatillinen ja sektorit ylittävä yhteistyö auttaa kehittämään mediakasvatuksen monimuotoisuutta. Yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii vahvempaa yhteistyötä viranomaisten, mediakasvatuksen toimijoiden sekä erityis- ja vähemmistöryhmien asiantuntijoiden kesken.  

    Pohdittavaksi 

    • Etsi oman organisaatiosi tai oppilaitoksesi yhdenvertaisuussuunnitelma tai sen puuttuessa etsi omalta alaltasi toisen toimijan suunnitelma. Silmäile sitä ja pohdi, miten suunnitelmaa on noudatettu tai huomioitu. 
    • Inklusiivisempaa mediakasvatusta edistetään paremmin, kun toiminnassa otetaan huomioon siihen osallistujat yksilöinä, eikä niinkään ryhmänsä edustajina. Pohdi tilannetta, jossa mediakasvatustuokio on suunniteltu kohderyhmälle “ikäihmiset”, mutta suunnitelmissa ei ole pohdittu tämän tarkemmin osallistujien eroavaisuuksia ja tarpeita. Millaisia haasteita tämä voi tuoda? Miten tilanteessa voisi toimia, jos suunnitelmaa ei voida enää muuttaa?
    • Mitkä seikat voisivat edistää omalla alallasi parhaiten yhdenvertaisuutta: tarvitaanko lisää tietoa, kirjauksia ja suunnitelmia yhdenvertaisista toimintatavoista, enemmän rahoitusta vai verkostoja ja yhteistyötä eri tahojen kanssa? 

  • Materiaaleja  

    Lisätietoa verkossa  

    Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #Medialukutaito ja #Mediakasvatus