Tutustu ilmiöön: Sosiaalisen median audiovisuaalisten sisältöjen kerronnallisuus

Oppimateriaali sosiaalisesta mediasta ja miten siellä voidaan kertoa tarinoita audiovisuaalisilla keinoilla. Ota tekstin, videon ja tehtävien avulla selvää, mitä opettajan ja oppilaan on hyvä tietää tästä ilmiöstä.

Neljän kuvan kuvasarja. Ensimmäisessä kuvassa nuori näyttää vieressään istuvalle toiselle nuorelle älypuhelintaan. Nuorten taustalla on iso juliste, jossa on ihmisfiguureja potkulautojen kanssa sekä tekstit ”Park, VS ja Hybrid”. Toisessa kuvassa älypuhelintaan esitellyt nuori katsoo kannettavaa tietokonetta kuulokkeet päässään. Hänen taustallaan näkyy ihmishahmo tekemässä potkulaudan lautaa pyörittävää temppua sekä tekstit ”Trick tips” ja osittain piilossa oleva teksti ”-ail whip!”. Kolmannessa kuvassa sama nuori on tilassa, jossa on potkulaudalla temppuilun mahdollistava tanko. Tilassa on muitakin nuoria, joista osa katsoo tangolla temppuilevaa henkilöä. Yksi nuori kuvaa temppua älypuhelimella. Muissa kuvissa ollut nuori ja toinen nuori katsovat kuvan etualalla älypuhelimiaan, joista nousee kommenttien symboleita. Neljännessä kuvassa muissa kuvissa esiintynyt nuori kuvaa Unboxing-videota. Taustalla näkyy eurosymboleita ja potkulautavälineitä.

Kertomuksellisuus sosiaalisen median audiovisuaalisessa sisällössä

Sosiaalisen median audiovisuaalisen sisällön (esim. TikTokin lyhyet pystyvideot, Instagramin reelsit tai tarinat) näkyvä ja edelleen kasvava ilmiö on kertomuksellisuus. Kertomuksellisuus on ihmismielen perustavanlaatuinen ymmärryksen kehys. Nykypäivän informaatiotulvan ja monimutkaisten globaalien ongelmien aikana se on myös turvamekanismi: tiedollinen, eettinen ja emotionaalinen keino kaaoksen hallitsemiseksi. Liikuttava kokemuskertomus on tehokas retoriikan väline, ja se on myös vaikuttavan ja suostuttelevan viestinnän keino, jolla viestin vastaanottaja saadaan samaistumaan tai kiinnittymään viestiin.

Kerronnallisuus herättää mielenkiinnon ja luo tunneyhteyden helpommin kuin suora, tiedottava tai toteava teksti. Kerronnallisuudessa samaistuminen voi tulla tilanteesta, josta viesti kertoo (esim. kokemus, jossa minäkertoja epäonnistuu) tai rooleista, joita luodussa tarinassa on. (esimerkiksi hyvä, paha, sivustaseuraaja, vastustaja, sankari) Kerronnallisuuden juonellisuus, vastakkainasettelu ja kuvailu luovat tilanteen, johon viestin vastaanottaja pääsee mukaan. Taustalla on usein tarve muuttaa kohdeyleisön arvoja, asenteita tai (kulutus)käyttäytymistä. Kerronnallisuuden kritisointi voi olla vaikeaa, koska sen koetaan olevan usein “hyvällä asialla”. Myös somen affektiivinen konsensus voi suojata kritiikiltä ja köykäisen sisällön kritisoinnilta. Tämä ei kuitenkaan saisi estää kriittistä suhtautumista ja tarkkaa audiovisuaalisten tekstien lukua.

Lähteitä:

Mäkelä, M. 2019.  Totuuksia ja politiikkaa tarinallistuvassa mediaympäristössä. Tieteessä tapahtuu, vol. 37 (3). https://journal.fi/tt/article/view/80463 haettu 29.3.2022

Teksti: Saara Martikka

Kuva: Siru Tirronen

 

Lasten ja nuorten mediamaisema muuttuu alati ja uudet ilmiöt seuraavat toisiaan. On tärkeää voida tarjota oppilaille välineitä ilmiöiden ymmärtämiseen ja käsittelemiseen. Tämä oppimiskokonaisuus kuuluu Polkuja uusiin mediailmiöihin – Tieto- ja tehtävämateriaalisarjaan. Materiaalisarja sisältää tietotekstit ja tehtävät opettajan ja oppilaiden käyttöön. Voit tutustua uusiin ilmiöihin mielekkäästi esimerkiksi “Miten käsitellä uusia medialukutaidon ilmiöitä pedagogisesti?” -toimintamallin avulla. 

CC BY 4.0

Materiaali opettajalle

  • Video avaa kerronnallisuutta sosiaalisen median audiovisuaalisissa sisällöissä ja valottaa, miten kerronnallisuuden keinoja voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi vaikuttamiseen.

    Pohdi seuraavia kysymyksiä:

    • Millä tavoin kertomuksellisuutta ja sen keinoja hyödynnetään sosiaalisessa mediassa?
    • Mitä oppilaiden olisi hyvä tietää sosiaalisen median kertomuksellisuudesta?

    Video: Saara Martikka

    Editointi: Keltamusta Media

  • Opettajan ei tarvitse olla asiantuntija ja osaaja kaikessa. Oman aineen ja pedagogiikan hallinta höystettynä ripauksella uteliaisuutta ja innolla oppia uutta takaavat hyvät lähtökohdat uusien mediailmiöiden käsittelemiseen. Toimintamalli medialukutaidon ilmiöiden käsittelemiseen rohkaisee hyödyntämään omaa asiantuntijuutta ja osaamista eri ilmiöiden parissa.

    Tarkastele mallia ja pohdi seuraavia kysymyksiä:

    • Millaisia haasteita uusien medialukutaidon ilmiöiden käsittelemiseen kokemustesi pohjalta liittyy?
    • Mitkä asiat tukevat uusien ilmiöiden käsittelemistä omassa työssäsi?
    • Miten hyödyntäisit mallia nyt käsillä olevan ilmiön käsittelemisessä?
  • Medialukutaito edustaa laaja-alaista osaamista, jonka edistämiseen perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) ja perusteet velvoittavat. Perusteiden mukaiset tavoitteet on ilmaistu vuosiluokkakokonaisuuskohtaisesti valtakunnallisissa medialukutaidon kuvauksissa (Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma 2021). Perusopetuksessa kyse on oppilaiden hyvän ja edistyneen osaamisen kuvauksista. Kuvaukset selkiyttävät medialukutaitoa ja siihen liittyviä perusteteksteissä ilmaistuja tavoitteita. Kuvaukset on jaoteltu kolmen pääalueen alle: median tulkinta ja arviointi, median tuottaminen ja toiminta mediaympäristöissä. Kuvauksiin voi tutustua täältä. Pohdi seuraavia kysymyksiä:

    • Miten käsiteltävä ilmiö jäsentyy medialukutaidon osaamisen kuvausten kokonaisuudessa?
    • Millaista medialukutaidon osaamista oppilaat oppivat aiheen käsittelyn yhteydessä?
  • Pala Polkuja medialukutaitoon. Opas vuosiluokille 7–9 -oppaan kannesta.

    KAVIn ja Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman materiaaleista saat tukea medialukutaidon edistämiseen. KAVIn Elokuvapolku – Yläpolku. KAVIn elokuvakasvatuksen sivusto Elokuvapolku tukee perusopetuksen mediakasvatusta vapaasti katsottavien elokuvien ja niihin liittyvien tehtävien avulla. Elokuvapolun tehtävistä löydät materiaaleja audiovisuaalisen kerronnallisuuden tarkastelun tueksi. Polkuja medialukutaitoon. Opas vuosiluokille 7-9. Polkuja medialukutaitoon -oppaat johdattelevat medialukutaidon edistämiseen perusopetuksessa konkreettisten esimerkkien kautta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti. Mediataitokoulu. Mediataitokoulu-sivusto kokoaa monipuolisia oppimiskokonaisuuksia ja materiaaleja eri-ikäisten mediakasvatukseen. Medialukutaidon itseopiskeluun on tarjolla verkkokursseja kaiken ikäisille. Mediataitokouluun on koottu myös kehittämisohjelmassa laaditut perusopetuksen mediakasvatusta tukevat materiaalit. Ohjelmassa tuotetut materiaalit löydät myös avointen oppimateriaalien AOE.fi-sivustolta.

Materiaali oppilaalle

  • Kertomuksellisuus somevideoissa

    Sosiaalisen median videoissa on usein kertomus, tarina, jossa on selkeät roolit. Rooleja voivat olla esimerkiksi päähenkilö, jolle tapahtumat tapahtuvat (tämä on usein videon tekijä tai kertoja), tämän vastustaja tai auttaja, hyvä ja paha. Kertomus voi olla lyhyt välähdys jostain tilanteesta tai pidempi tarina, jossa on mukana myös kirjoitettua tekstiä videon päällä.

    Kertomuksellisuuden käytön yhtenä tarkoituksena on saada katsoja samaistumaan tarinaan. Samaistumisella tarkoitetaan sitä, että videolla esitetty tilanne on itselle tuttu tai se sisältää tuttuja tunteita tai ajatuksia, vaikka katsojan oma kokemus ei olisikaan ihan täysin samanlainen kuin videossa. Samaistumista tapahtuu vaikkapa silloin, kun nauramme videon sisällölle tai huomaamme, että sen kertoma asia tuntuu tutulta.

    Kun samaistumista tapahtuu, on katsoja avoin videon asialle tai sanomalle. Silloin on helpompaa olla samaa mieltä tai ajatella samalla tavalla, kuin videolla esitetään.

    On tärkeää huomata ne asiat, jotka saavat videoissa meidät samaistumaan tai vaikkapa viihtymään videon parissa. Näiden asioiden avulla videon tekijät pyrkivät vaikuttamaan katsojaan. Vaikuttamisen tavoite voi olla vaikkapa se, että katsot saman tekijän seuraavan videon tai ajattelet samoin kuin hän asiasta, joka videolla on esitetty. Tätä kutsutaan vaikuttamispyrkimykseksi.  Vaikuttamalla katsojaan videon tekijät saavat oman sanomansa paremmin perille ja myös lisää katselukertoja ja seuraajia.

    Teksti: Saara Martikka

  • Kysymykset ovat pohdintakysymyksiä 2-4 hengen ryhmille.

    Tässä tehtävässä tarkoitus on kartoittaa lyhyesti jonkin tehtävään valitun somevideon vaikuttavuutta.

    Opettaja voi valita videon tai antaa oppilaiden tehdä valinnan seuraavista tai vapaammin muista käyttäjien (Konstaapeli Daniel, Unicef) julkaisemista videoista. Toivottavaa olisi, että oppilaat valitsevat videon itse, näin he joutuvat jo pohtimaan aihetta valintaa tehdessään.

    Konstaapeli Daniel:  https://vm.tiktok.com/ZMYHF4HQt/

    Unicef: https://vm.tiktok.com/ZMYHFDGj1/

    • Millaisen “totuuden” tai tarinan video kertoo? Laittakaa videon “juoni” ylös n. 5 kohdalla
    • Millaisen maailmankuvan, yleistyksen tai väitteen video esittää?
    • Mikä on videon esittämän väitteen tarkoitus, mihin se pyrkii vaikuttamaan?
    • Bonustehtävä: pisteyttäkää videon vaikuttavuus asteikolla 1-5 siten, että 1 = ei yhtään vaikuttava, 5 = todella vaikuttava. Perustelkaa vastauksenne.

    Teksti: Saara Martikka

  • Kysymykset ovat pohdintakysymyksiä 2-4 hengen ryhmille.

    Opettaja voi valita muutaman käyttäjän, joiden videoista valinta tehdään tai oppilaat voivat valita itse videon, jossa on selkeitä rooleja.

    Katsokaa videot ja vastatkaa kysymyksiin.

    Poliisin tiedotusvideo somekäytöksestä: https://vm.tiktok.com/ZML96bfET/

    Kiusaamisen vastainen päivä: https://vm.tiktok.com/ZML96D2jn/

    Millaisia rooleja videossa on? (roolit voivat olla myös kerrottuja, kaikkien roolien esittäjät eivät välttämättä esiinny videossa)

    Rooleja ovat esim.: uhri, onnistuja, epäonnistuja, sivustaseuraaja, paha, hyvä, auttaja

    • Kuka videossa onnistuu ja kuka häviää?
    • Mikä on mielestänne videon viesti, mitä sillä halutaan kertoa?
    • Miksi valitsemanne asia on mielestänne videon viesti? Onko viesti tärkeä? Perustelkaa vastauksenne.
    • Bonustehtävä: pisteyttäkää video seuraavan asteikon avulla

    1p. = video ei vaikuttanut meihin mitenkään

    2p. = videota oli kiva katsoa, ja se sai meidät ajattelemaan aihetta

    3p. = video oli vaikuttava ja kiinnostava, se muutti käsitystämme aiheesta

    Teksti: Saara Martikka

  • Neljän kuvan kuvasarja. Ensimmäisessä kuvassa nuori näyttää vieressään istuvalle toiselle nuorelle älypuhelintaan. Nuorten taustalla on iso juliste, jossa on ihmisfiguureja potkulautojen kanssa sekä tekstit ”Park, VS ja Hybrid”. Toisessa kuvassa älypuhelintaan esitellyt nuori katsoo kannettavaa tietokonetta kuulokkeet päässään. Hänen taustallaan näkyy ihmishahmo tekemässä potkulaudan lautaa pyörittävää temppua sekä tekstit ”Trick tips” ja osittain piilossa oleva teksti ”-ail whip!”. Kolmannessa kuvassa sama nuori on tilassa, jossa on potkulaudalla temppuilun mahdollistava tanko. Tilassa on muitakin nuoria, joista osa katsoo tangolla temppuilevaa henkilöä. Yksi nuori kuvaa temppua älypuhelimella. Muissa kuvissa ollut nuori ja toinen nuori katsovat kuvan etualalla älypuhelimiaan, joista nousee kommenttien symboleita. Neljännessä kuvassa muissa kuvissa esiintynyt nuori kuvaa Unboxing-videota. Taustalla näkyy eurosymboleita ja potkulautavälineitä.

    Tutki kuvaa ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

    • Mitä kuvasarjassa tapahtuu?
    • Millaisia somevaikuttamiseen liittyviä asioita tai keinoja tunnistat kuvasta?
    • Mitä kuva kertoo videoiden tekemisestä?
    • Millaiset videot sinua kiinnostavat tai millaisia videoita haluaisit tehdä itse?

    Teksti: KAVI

    Kuva: Siru Tirronen