Tutustu ilmiöön: Sosiaalinen media nuoren hyvinvoinnin rakentajana ja haastajana

Oppimateriaali sosiaalisesta mediasta ja miten se voi toimia sekä nuoren hyvinvoinnin rakentajana että haastajana. Ota tekstin, videon ja tehtävien avulla selvää, mitä opettajan ja oppilaan on hyvä tietää tästä ilmiöstä.

Sosiaalisen median vaikutukset hyvinvointiin ovat yksilöllisiä. Some sekä haastaa että tuottaa hyvinvointia. Hyvinvoinnin näkökulmasta omalla toiminnalla verkossa on merkitystä. Psyykkistä hyvinvointia somessa edistävät aktiivinen toimijuus, oman sisällön tuottaminen ja vuorovaikutus, kuten osallistuminen jonkin ryhmän toimintaan ja tavoitteisiin. Myös somen vertaistuki ja rohkaiseva, positiivinen palaute edistävät hyvinvointia. Hyvinvointia sen sijaan haastaa sosiaalisen median kuluttaminen yksin ja passiivisesti.

Nuoren hyvinvointia voivat somessa heikentää esimerkiksi kiusaaminen, häirintä, vihapuhe, ulkopuolisuuden kokemukset tai täydellisyyteen hiottujen julkaisujen luomat paineet. Vaikka somemaailman epätodellisuus tai vajavaisuudet ovat monen nuoren tiedossa, voi itsensä vertailua muihin olla vaikea välttää.

Identiteetillä viitataan ihmisen käsitykseen omasta itsestään. Sillä on suuri merkitys yksilön hyvinvointiin. Identiteetti kehittyy läpi elämän, mutta sen etsiminen ja mielekkään suunnan löytäminen ovat tärkeimpiä kehitystehtäviä nuoruudessa. Sosiaalinen media on monelle nuorelle merkityksellinen ympäristö ja näin ollen myös yksi keskeinen identiteetin rakennusalusta. Digitaalinen identiteetti voi olla tärkeä osa identiteettiä.

Muiden sisältöihin peilaamisen lisäksi identiteetti rakentuu somessa myös oman toiminnan ja tuottamisen kautta. Some avartaa myös mahdollisuuksia etsiä itselle mielekästä viiteryhmää. Usein somessa rakentuvassa identiteetissä onkin kyse siitä, millaisiin sosiaalisiin ryhmiin koemme kuuluvamme tai millaisiin ihmisiin somessa samastumme.

Aktiivisen toimijuuden ohella hyvä itsetunto tukee hyvinvointia sosiaalisessa mediassa. Vaikka itsetunto vaikuttaakin yksilölliseltä asialta, se on identiteetin tavoin mitä suurimmissa määrin sosiaalinen ilmiö. Hyvää itsetuntoa rakennetaan mukaan ottamisen, hyväksymisen ja kannustamisen kulttuurissa myös somessa. Digitaalisilla alustoilla vuorovaikutus ei ole aina helppoa tai yksiselitteistä, sillä verkossa esimerkiksi kasvottomuus tai välillisyys voivat tuottaa esteitä empatialle. Jokainen voi kuitenkin tehdä tietoisesti hyviä, omaa ja toisten hyvinvointia tukevia valintoja myös somessa.

Medialukutaidon ja identiteettityön tukeminen koulun arjessa ovat tärkeitä mielen hyvinvointia edistäviä tekoja nuorelle, joka rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan digitaalisissa ympäristöissä. Tietoinen tarkastelu ja keskustelut sosiaalisen median merkityksistä tukevat paitsi medialukutaitoa, myös ymmärrystä digitaalisen kulttuurin vaikutuksista hyvinvointiin.

Lisätietoa / linkkivinkkejä:

Video: Psyykkinen hyvinvointi media-arjessa (MIELI Suomen Mielenterveys ry & Mediakasvatusseura)

Infograafi: Mielenterveyden käsi media-arjessa (MIELI Suomen Mielenterveys ry & Mediakasvatusseura)

Teksti: Rauna Rahja (Osuuskunta Dadamedia)

Kuva: Siru Tirronen

 

Lasten ja nuorten mediamaisema muuttuu alati ja uudet ilmiöt seuraavat toisiaan. On tärkeää voida tarjota oppilaille välineitä ilmiöiden ymmärtämiseen ja käsittelemiseen. Tämä oppimiskokonaisuus kuuluu Polkuja uusiin mediailmiöihin – Tieto- ja tehtävämateriaalisarjaan. Materiaalisarja sisältää tietotekstit ja tehtävät opettajan ja oppilaiden käyttöön. Voit tutustua uusiin ilmiöihin mielekkäästi esimerkiksi “Miten käsitellä uusia medialukutaidon ilmiöitä pedagogisesti?” -toimintamallin avulla. 

CC BY 4.0

Materiaali opettajalle

  • Video kuvaa, millaiset asiat sosiaalisen median käytössä voivat rakentaa ja millaiset taas haastaa nuoren hyvinvointia. Hyvinvointia tarkastellaan ennen muuta identiteetin rakentumisen ja itsetunnon näkökulmista.

    Pohdi seuraavia kysymyksiä:

    Miten sosiaalinen media haastaa tai vahvistaa nuoren identiteettiä ja itsetuntoa?

    Millaisia välineitä nuoret tarvitsevat oman hyvinvointinsa tueksi sosiaalisen median parissa toimiessaan ja miten näitä voisi opetuksessa vahvistaa?

     

    Video: Rauna Rahja (Osuuskunta Dadamedia)

    Editointi: Keltamusta Media

  • Otsikko: Miten käsitellä uusia medialukutaidon ilmiöitä pedagogisesti? Eri palat: 1. Anna tilaa omille aloitteille. 2. Mediakasvatus on kasvattajien yhteinen asia. 3. Tue tavoitteellisesti. 4. Löydä osaamista työyhteisöstä. 5. Rakenna luottamus. 6. Olet asiantuntija. 7. Kehitä keskustelun ja kysymisen kulttuuria. 8. Etsi tietoa. 9. Oppimassa yhdessä. 10. Verkostoidu.

    Opettajan ei tarvitse olla asiantuntija ja osaaja kaikessa. Oman aineen ja pedagogiikan hallinta höystettynä ripauksella uteliaisuutta ja innolla oppia uutta takaavat hyvät lähtökohdat uusien mediailmiöiden käsittelemiseen. Toimintamalli medialukutaidon ilmiöiden käsittelemiseen rohkaisee hyödyntämään omaa asiantuntijuutta ja osaamista eri ilmiöiden parissa.

    Tarkastele mallia ja pohdi seuraavia kysymyksiä:

    • Millaisia haasteita uusien medialukutaidon ilmiöiden käsittelemiseen kokemustesi pohjalta liittyy?
    • Mitkä asiat tukevat uusien ilmiöiden käsittelemistä omassa työssäsi?
    • Miten hyödyntäisit mallia nyt käsillä olevan ilmiön käsittelemisessä?
  • Medialukutaito edustaa laaja-alaista osaamista, jonka edistämiseen perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) ja perusteet velvoittavat.

    Perusteiden mukaiset tavoitteet on ilmaistu vuosiluokkakokonaisuuskohtaisesti valtakunnallisissa medialukutaidon kuvauksissa (Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma 2021). Perusopetuksessa kyse on oppilaiden hyvän ja edistyneen osaamisen kuvauksista. Kuvaukset selkiyttävät medialukutaitoa ja siihen liittyviä perusteteksteissä ilmaistuja tavoitteita. Kuvaukset on jaoteltu kolmen pääalueen alle: median tulkinta ja arviointi, median tuottaminen ja toiminta mediaympäristöissä. Kuvauksiin voi tutustua täältä.

    Pohdi seuraavia kysymyksiä:

    • Miten käsiteltävä ilmiö jäsentyy medialukutaidon osaamisen kuvausten kokonaisuudessa?
    • Millaista medialukutaidon osaamista oppilaat oppivat aiheen käsittelyn yhteydessä?
  • Pala Polkuja medialukutaitoon -oppaan kannesta.

    KAVIn ja Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman materiaaleista saat tukea medialukutaidon edistämiseen.

    Polkuja medialukutaitoon. Opas vuosiluokille 7-9. Polkuja medialukutaitoon -oppaat johdattelevat medialukutaidon edistämiseen perusopetuksessa konkreettisten esimerkkien kautta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti.

    Mediataitokoulu. Mediataitokoulu-sivusto kokoaa monipuolisia oppimiskokonaisuuksia ja materiaaleja eri-ikäisten mediakasvatukseen. Medialukutaidon itseopiskeluun on tarjolla verkkokursseja kaiken ikäisille. Mediataitokoulusta löytyy myös median ja hyvinvoinnin kysymyksiin liittyviä materiaaleja.

    Mediataitokouluun on koottu myös kehittämisohjelmassa laaditut perusopetuksen mediakasvatusta tukevat materiaalit. Ohjelmassa tuotetut materiaalit löydät myös avointen oppimateriaalien AOE.fi-sivustolta.

Materiaali oppilaalle

  • Sosiaalinen media vaikuttaa jokaiseen käyttäjään eri tavoin. Some pyrkii herättämään erilaisia tunteita ja kokemuksia, joskus positiivisia ja joskus negatiivisia. Aika ajoin kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitä omalta sosiaalisen median käytöltä ylipäänsä hakee ja mikä omassa somenkäytössä luo hyvää ja mikä pahaa oloa. Somen herättämiä ajatuksia kannattaa myös jakaa muiden kanssa. Miten erilaiset sisällöt, kuvat, tekstit ja muiden käyttäjien toiminta vaikuttavat minuun? Entä miten oma toimintani somessa voi vaikuttaa muihin? Sosiaalisen median vuorovaikutuksessa rakentuvat myös itsetunto ja identiteetti. Monelle sosiaalinen media on tärkeä alusta oman identiteetin pohtimiselle ja itsensä ilmaisulle. Kuka minä olen, millaiseksi haluaisin tulla ja miten tämä kaikki näkyy toiminnassani sosiaalisessa mediassa?

    Teksti: Rauna Rahja (Osuuskunta Dadamedia)

  • Voit valita pohdintatehtäväkokonaisuuden 1 tai 2 aiheen käsittelyyn.

    Pohdintatehtävä 1:

    Oman toiminnan pohtiminen vahvistaa hyvinvointiamme ja ymmärrystä itsestämme somenkäyttäjinä. On hyvä tiedostaa, miten itselle tärkeiden somekanavien käyttö vaikuttaa mielen hyvinvointiin, itsetuntoon, minäkuvaan sekä sosiaalisiin suhteisiin verkossa ja kasvokkain. Somessa on mahdollista kokeilla erilaisia rooleja ja valita, mitä itsestään jakaa muille. Pohdi miten ilmaiset somessa itseäsi ja identiteettiäsi.

    • Mitä sosiaalisen median alustoja käytät?
    • Millaista kuvaa haluat luoda itsestäsi käyttämilläsi somekanavilla?
    • Mitä puolia olet tuonut itsestäsi esille eri somepalveluissa?
    • Kuinka tarkasti tai tietoisesti mietit sisältöjä, joita julkaiset tai jaat?
    • Mitä et halua jakaa? Miksi?
    • Keille teet julkaisujasi? Rajaatko yleisöjäsi jollain lailla? Miksi?
    • Ketkä muut vaikuttavat siihen millainen kuva sinusta muodostuu somessa? Mitä ajattelet siitä?
    • Tutki omaa profiiliasi jossain käyttämässäsi somepalvelussa. Mitä kolme viimeisintä julkaisuasi jollain käyttämälläsi somekanavalla kertovat sinusta? Mitä niiden perusteella voisi päätellä sinusta?

     

    Pohdintatehtävä 2:

    Sosiaalinen media on yksi alusta, jolla rakennetaan identiteettiä. On tärkeää osata arvioida erilaisten mediasisältöjen ja someympäristöissä esiintyvien ilmiöiden vaikutuksia yksilöiden ja ryhmien ajatteluun ja toimintaan. Pohdi sosiaalista mediaa ja sen vaikutuksia omaan identiteettiin ja valintoihin.

    • Miten kuvailisit eri somepalveluissa kohtaamiasi sisältöjä?
    • Millaiset sisällöt puhuttelevat sinua eniten?
    • Millaisiin ihmisiin tai ryhmiin samastut somessa? Keitä seuraat tai ihailet, miksi?
    • Mikä merkitys sosiaalisella medialla on valintoihin, joita teet arjessa ja elämässäsi?
    • Miten kavereiden, eri yhteisöjen tai vaikuttajien toiminta somessa vaikuttaa sinuun?
    • Miten sinä vaikutat muihin?

    Tekstit: Rauna Rahja (Osuuskunta Dadamedia)

  • Valikaa yksi alla olevista tehtävistä:

    1. Pikakuva somesta 

     On hyvä osata tehdä hyvinvointiaan tukevia valintoja omassa mediankäytössään. Jokainen kokee sosiaalisen median käytön omalla tavallaan. Seuraava tehtävä herättää pohtimaan, millaisia ajatuksia ja tunteita sosiaalinen media saa aikaan. 

     Tarvikkeet: puhelimet tai muut laitteet, jolla valokuvata.
    Kesto: 15 minuuttia
    Ohjeet: Tehtävä on tarkoitus tehdä hyvin nopeasti ja intuitiivisesti muutamassa minuutissa. Ideana on selvittää, minkä ensiajatuksen tai tunteen some herättää. Etsikää yksin tai pareittain lähiympäristöstä asia, esine, väri tai muu elementti, joka kuvastaa ensimmäistä ajatusta tai tunnetta, joka herää, kun ajattelette sanaparia ”sosiaalinen media”. Ottakaa valitsemastanne asiasta valokuva. Kuvan kohteena olevan asian tai esineen ei tarvitse liittyä someen tai netinkäyttöön vaan se voi olla mitä vain, kunhan se kertoo jotain ensireaktiostanne tai kuvastaa päällimmäis tunnetta, jonka sosiaalinen media teissä herätti.  

    Esitelkää lopuksi omat kuvat muille ja keskustelkaa niistä. Millaisia tunteita näyttää nousevan esiin?  

    Jos liikkuminen luokkahuoneessa tai sen lähistöllä ei ole mahdollista, tehtävän voi toteuttaa myös kuvaamalla omat tai parin kasvot sillä ilmeellä, joka parhaiten kuvastaa sosiaalisen median herättämää tunnetta.
     

    2. Someryhmälläkin on identiteetti 

    Sosiaalisen median yhteisöihin muodostuu usein ajan saatossa omanlaisensa identiteetti ja vuorovaikutuksen kulttuuri, joka vaikuttaa tavalla tai toisella ryhmän jäsenten ajatusmaailmaan ja toimintaan. Tässä tehtävässä pureudutaan tarkastelemaan valitun someyhteisön identiteettiä ja sen viestimistapoja, ihanteita, arvoja ja ryhmässä muodostuvia mielipiteitä.  

    Tarvikkeet: – 

    Kesto: 15 minuuttia
    Ohjeet: Valitse yksin tai parin kanssa jokin teille tuttu, pieni tai iso someryhmä, peliyhteisö tai muu foorumi sosiaalisessa mediassa. Pohtikaa ja kuvailkaa seuraavien kysymysten avulla, millaiselta valitsemanne yhteisön identiteetti vaikuttaa. 

    •  Millaisia asioita ryhmä, tili tai yhteisö käsittelee?
    • Mistä aiheista keskustellaan ja mihin sävyyn?
    • Mitä sisältöjä jäsenet tuottavat tai jakavat ryhmään?
    • Mitä he tuovat esille itsestään, mitä eivät?
    • Mitkä asiat korostuvat ryhmän identiteetissä?
    • Millaisia asenteita tai maailmankuvia ryhmässä tuodaan esille?
    • Onko ryhmän jäsenyys pakollista vai vapaaehtoista?
    • Millaiset mielipiteet ovat ryhmässä hyväksyttyjä?
    • Miten keskustelukulttuuri on muodostunut?
    • Millaisia rooleja ryhmässä on, ketkä ovat äänessä ja ketkä taustalla?
    • Miksi kuulut ryhmään tai seuraat sitä?
    • Missä määrin ryhmän identiteetti tai arvomaailma vastaa omiasi?

     

    3. Hyvät pahat somepalat
     Jokainen voi osaltaan vaikuttaa viestintäilmapiiriin somessa kiinnittämällä huomiota omaan toimintaansa. Hyvä vuorovaikutus somessa perustuu vuoropuheluun, jossa sekä keskustellaan että kuunnellaan muita. Empatia, pyrkimys ymmärtää toisia ja esimerkiksi kiusaamiseen puuttuminen rakentavat myönteistä ilmapiiriä ja hyvinvointia somessa. Pohtikaa, millaisia elementtejä liittyy sosiaalisen median vuorovaikutustilanteisiin, jotka luovat 1) pahaa ja 2) hyvää mieltä.  

    Tarvikkeet: digitaaliset tai perinteiset muistiinpanovälineet  

    Kesto: 15 minuuttia
    Ohjeet: Laatikaa pareittain kaksi erilaista ”reseptiä” jonkin tietysomesisällön tuottamiseen. Ensimmäinen ohje heikentää käyttäjien hyvinvointia ja toinen vahvistaa sitä. Valitkaa haluamanne somesisältö tai julkaisumuoto, josta reseptit laaditte. Valittu sisältö voi olla esimerkiksi TikTok- tai YouTube-video, kommentti peliyhteisössä tai keskustelupalstalla, snäppi, twiitti, reels/kela, Jodel-postaus, blogikirjoitus tai muu valitsemanne sisältö. 

    • Mitä aineksia ja kuinka paljon tarvitaan sisältöön, joka tukee hyvää oloa ja kohottaa mielialaa? 
    • Entä mitä ainesosia ja missä määrin sisältyy sellaiseen somesisältöön, joka tuottaa pahaa mieltä tai huonoa oloa?  

    Kirjatkaa reseptinne ylös ja esitelkää muille pareille. 

    Teksti: Rauna Rahja, osuuskunta Dadamedia

  • Tarkastele kuvaa ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

    • Mitä kuvissa tehdään median parissa?
    • Millaisia hyvinvointia tukevia ja sitä haastavia tilanteita ja viestejä tunnistat kuvissa?

    Teksti: KAVI

    Kuva: Siru Tirronen