Tutustu ilmiöön: Botit arjessa

Oppimateriaali erilaisista boteista, joista on tullut yhä yleisimpiä arjessa. Ota tekstin, videon ja tehtävien avulla selvää, mitä opettajan ja oppilaan on hyvä tietää tästä ilmiöstä.

Kaksi kuvasarjaa. Ensimmäisessä hymyilevä robotti auttaa ihmistä etsimään tietoa. Toisessa vihaisen näköinen robottilauma lähettelee ihmiselle roskapostia.

Erilaisista boteista on tullut yhä yleisimpiä arjessa. Botti-termi on syntynyt robotti-sanan pohjalta, mutta siinä missä robotit ovat fyysisiä, botit ovat tietokoneohjelmia. Robotit voivat olla avuksi fyysisessä maailmassa, kun taas botit auttavat digitaalisessa maailmassa. Ne esimerkiksi suorittavat tiettyjä yksinkertaisia tehtäviä automaattisesti tietyn kaavan tai ympäristön tapahtumien pohjalta.

Keskustelubotit (chatbotit) jäljittelevät ihmisten välisiä keskusteluja. Niitä käytetään esimerkiksi asiakaspalvelussa tilausten vastaanottamiseen, varauksissa auttamiseen tai vastauksien antamiseen asiakkaiden tiettyihin kysymyksiin. Jotkin keskustelubotit voivat jopa pienentää masennusriskiä tarjoamalla jatkuvaa tukea. Keskustelubottien tärkeimpiin etuihin kuuluu pitkälti se, että ne ovat aina saatavilla ja niiden avulla voidaan vastata samoihin kysymyksiin kerta toisensa jälkeen, mikä voisi muuten olla puuduttavaa. Keskustelubotti voi yksinkertaisimmillaan perustua valmiiksi ohjelmoituihin vastauksiin, joista asiakas voi valita keskustelun edistämiseksi sopivan. Tekoälyä hyödyntävät keskustelubotit voivat puolestaan oppia ihmisten sanomista tai kirjoittamista asioista, tulkita kysymyksiä ja myös vastata niihin luonnolliselta kuulostavalla tavalla. Tekoälypohjaisen keskustelubotin käyttämä kieli on toiminnan sujuvuuden kannalta keskeisen tärkeää. Ratkaisujen käytettävyys kärsii, jos kielimallit eivät ole hyviä.

Keskustelubotti voi olla käyttäjälle joko hyödyksi tai harmiksi sen mukaan, kuinka hyvin se toimii. Keskusteluboteissa tarkoitus on kuitenkin hyvä. Vaikuttajabottien takana hyviä aikomuksia on vain harvoin. Tällaiset botit tekeytyvät tavallisiksi sosiaalisen median käyttäjiksi, jotka voivat tykätä sisällöstä, jakaa sisältöä tai kommentoida keskusteluissa. Tosiasiassa ne ovat automatisoituja tilejä, joiden päätehtävänä on vaikuttaa muihin käyttäjiin. Tavoitteena voi olla esimerkiksi harhaanjohtaminen, epävarmuuden kylväminen tai harhatiedon levittäminen. Bottien avulla voidaan pyrkiä myös lisäämään tiettyjen henkilöiden tai viestien näkyvyyttä erityisesti vaalien alla. Botteja ei ole aina helppo tunnistaa, mutta jos tilillä levitetään jotain tiettyä viestiä voimakkaasti ja kirjoitetaan vain harvoin muista aiheista ja sillä on vain vähän seuraajia, kyse on luultavasti botista.

Teksti: Linda Mannila

Kuva: Siru Tirronen

Lasten ja nuorten mediamaisema muuttuu alati ja uudet ilmiöt seuraavat toisiaan. On tärkeää voida tarjota oppilaille välineitä ilmiöiden ymmärtämiseen ja käsittelemiseen. Tämä oppimiskokonaisuus kuuluu Polkuja uusiin mediailmiöihin – Tieto- ja tehtävämateriaalisarjaan. Materiaalisarja sisältää tietotekstit ja tehtävät opettajan ja oppilaiden käyttöön. Voit tutustua uusiin ilmiöihin mielekkäästi esimerkiksi “Miten käsitellä uusia medialukutaidon ilmiöitä pedagogisesti?” -toimintamallin avulla. 

CC BY 4.0

Materiaali opettajalle

  • Erilaiset botit ovat yhä enemmän läsnä arjessamme. Botteja on erilaisia. Videolla Linda Mannila kertoo kahdesta bottien päätyypistä: keskusteluboteista ja vaikuttajaboteista.Videossa on suomenkielinen tekstitys. Videon kesto: n. 6 min.

    Katso video ja pohdi seuraavaa:

    • Missä viimeksi törmäsit keskustelubottiin? Oliko palvelu mielestäsi hyödyllinen?
    • Voivatko vaikuttajabotit vaikuttaa myös koulun arkeen? Miten?
    • Millä tavoin tietoisuus erilaisten bottien toiminnasta edistää oppilaiden kriittistä medialukutaitoa?
  • Otsikko: Miten käsitellä uusia medialukutaidon ilmiöitä pedagogisesti? Eri palat: 1. Anna tilaa omille aloitteille. 2. Mediakasvatus on kasvattajien yhteinen asia. 3. Tue tavoitteellisesti. 4. Löydä osaamista työyhteisöstä. 5. Rakenna luottamus. 6. Olet asiantuntija. 7. Kehitä keskustelun ja kysymisen kulttuuria. 8. Etsi tietoa. 9. Oppimassa yhdessä. 10. Verkostoidu.

    Opettajan ei tarvitse olla asiantuntija ja osaaja kaikessa. Oman aineen ja pedagogiikan hallinta höystettynä ripauksella uteliaisuutta ja innolla oppia uutta takaavat hyvät lähtökohdat uusien mediailmiöiden käsittelemiseen. Toimintamalli medialukutaidon ilmiöiden käsittelemiseen rohkaisee hyödyntämään omaa asiantuntijuutta ja osaamista eri ilmiöiden parissa.

    Tarkastele mallia ja pohdi seuraavia kysymyksiä:

    • Millaisia haasteita uusien medialukutaidon ilmiöiden käsittelemiseen kokemustesi pohjalta liittyy?
    • Mitkä asiat tukevat uusien ilmiöiden käsittelemistä omassa työssäsi?
    • Miten hyödyntäisit mallia nyt käsillä olevan ilmiön käsittelemisessä?
  • Medialukutaito edustaa laaja-alaista osaamista, jonka edistämiseen perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) ja perusteet velvoittavat.

    Perusteiden mukaiset tavoitteet on ilmaistu vuosiluokkakokonaisuuskohtaisesti valtakunnallisissa medialukutaidon kuvauksissa (Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma 2021). Perusopetuksessa kyse on oppilaiden hyvän ja edistyneen osaamisen kuvauksista. Kuvaukset selkiyttävät medialukutaitoa ja siihen liittyviä perusteteksteissä ilmaistuja tavoitteita. Kuvaukset on jaoteltu kolmen pääalueen alle: median tulkinta ja arviointi, median tuottaminen ja toiminta mediaympäristöissä. Kuvauksiin voi tutustua täältä.

    Pohdi seuraavia kysymyksiä:

    • Miten käsiteltävä ilmiö jäsentyy medialukutaidon osaamisen kuvausten kokonaisuudessa?
    • Millaista medialukutaidon osaamista oppilaat oppivat aiheen käsittelyn yhteydessä?
  • Pala Polkuja medialukutaitoon. Opas vuosiluokille 7–9 -oppaan kannesta.

    KAVIn ja Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman materiaaleista saat tukea medialukutaidon edistämiseen.

    Polkuja medialukutaitoon. Opas vuosiluokille 7-9. Polkuja medialukutaitoon -oppaat johdattelevat medialukutaidon edistämiseen perusopetuksessa konkreettisten esimerkkien kautta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti.

    Mediataitokoulu. Mediataitokoulu-sivusto kokoaa monipuolisia oppimiskokonaisuuksia ja materiaaleja eri-ikäisten mediakasvatukseen. Medialukutaidon itseopiskeluun on tarjolla verkkokursseja kaiken ikäisille. Mediataitokoulusta löytyy myös median ja hyvinvoinnin kysymyksiin liittyviä materiaaleja.

    Mediataitokouluun on koottu myös kehittämisohjelmassa laaditut perusopetuksen mediakasvatusta tukevat materiaalit. Ohjelmassa tuotetut materiaalit löydät myös avointen oppimateriaalien AOE.fi-sivustolta.

Materiaali oppilaalle

  • ● Botti-termi on peräisin robotti-sanasta. Robotit ovat olemassa fyysisesti ja voivat auttaa fyysisessä maailmassa, mutta botit ovat tietokoneohjelmia, jotka voivat olla avuksi digitaalisessa maailmassa.
    ● Botteja on olemassa monia erilaisia eri tilanteisiin.
    ● Keskustelubotit jäljittelevät ihmisten välisiä keskusteluja. Niitä käytetään esimerkiksi asiakaspalvelussa, koska ne ovat aina saatavilla ja niiden avulla voidaan vastata samoihin kysymyksiin kerta toisensa jälkeen, mikä voisi muuten olla puuduttavaa.
    ● Yksinkertaisimmillaan keskustelubotit tarjoavat ennalta valikoituja vastauksia, joista asiakas voi valita keskustelun edistämiseksi sopivan. Tekoälyyn perustuvat keskustelubotit voivat taas olla älykkäämpiä, sillä ne osaavat tulkita kirjoitettua tekstiä tai sanottua asiaa ja sitten muotoilla sen perusteella vastauksen. Jotta tekoälypohjainen keskustelubotti toimisi varmasti sujuvasti, on tärkeää, että tekoäly pystyy tulkitsemaan ja ymmärtämään käytettyä kieltä.
    ● Keskusteluboteissa tarkoitus on yleensä hyvä, mutta vaikuttajabottien takana hyviä aikomuksia on vain harvoin. Ne tekeytyvät tavallisiksi sosiaalisen median käyttäjiksi, jotka voivat tykätä sisällöstä, jakaa sisältöä tai kommentoida keskusteluissa. Todellisuudessa ne ovatkin automatisoituja tilejä, joiden päätehtävänä on vaikuttaa muihin käyttäjiin. Tavoitteena voi olla esimerkiksi harhaanjohtaminen, epävarmuuden kylväminen tai harhatiedon levittäminen. Boteilla voidaan myös pyrkiä lisäämään tiettyjen henkilöiden, aatteiden tai viestien saamaa huomiota.
    ● Vaikuttajabotteja ei ole aina helppo tunnistaa, mutta jos tilillä levitetään jotain tiettyä viestiä voimakkaasti ja kirjoitetaan vain harvoin muista aiheista ja sillä on vain vähän seuraajia, käyttäjä voikin olla botti.

    Teksti: Linda Mannila

  • Mieti yksin tai pareissa/pienryhmissä, sen jälkeen keskustelkaa seuraavista aiheista:

    Pohdintatehtävä 1:

    Missä tilanteissa keskusteluboteista on mielestäsi hyötyä? Millaisia tehtäviä tai asioita haluaisit hoitaa keskustelubotin avulla? Millaisia tehtäviä tai asioita et haluaisi hoitaa niiden avulla? Voisiko keskusteluboteista olla hyötyä kouluympäristössä?

    Pohdintatehtävä 2:

    Millaiset asiat saavat sinut epäilemään viestin tai keskustelun todenperäisyyttä? Mitkä ovat parhaat vinkkisi todenperäisyyden tarkistamiseen?

  • Tee tehtävä yksin tai parin kanssa/ pienryhmässä:

    Yksi ensimmäisistä keskusteluboteista oli Eliza, joka haluttiin luoda virtuaaliseksi psykologiksi. Siirry osoitteeseen https://web.njit.edu/~ronkowit/eliza.html, kokeile keskustella Elizan kanssa hetki itse ja keskustele siitä sitten yhdessä luokan kanssa. Onko Eliza-botti mielestäsi hyödyllinen? Miten botti on mielestäsi ohjelmoitu toimimaan? Mihin sääntöihin botti perustuu?

     

    Teksti: Linda Mannila

  • Kaksi kuvasarjaa. Ensimmäisessä hymyilevä robotti auttaa ihmistä etsimään tietoa. Toisessa vihaisen näköinen robottilauma lähettelee ihmiselle roskapostia.

    1. Tutki kuvaa. Millaisen botin toiminnasta on kysymys vasemman puolen kuvissa? Entä millainen botti toimii oikean puolen kuvissa? Mistä bottien eron voi päätellä?
    2. Millaisiin botteihin olet itse törmännyt arjessa?

    Kuva: Siru Tirronen