Algoritmi on vaiheittainen kuvaus tietyn ongelman ratkaisemisesta. Tällainen kuvaus sisältyy opetussuunnitelmaan jo ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla, jolloin ohjelmointia opetetaan matematiikassa juuri näillä sanakäänteillä. Algoritmit toimivat pohjana meidän itse luomillemme ohjelmille ja kaikille käyttämillemme palveluille ja järjestelmille. Vaikka Beebotin ja Scratchin sekä Googlen hakukoneiden, Facebook-syötteen tai lentokoneen kehittyneen hallintajärjestelmän käyttämisen välistä yhteyttä voi olla vaikea hahmottaa, ne kaikki perustuvat samoihin perusperiaatteisiin: algoritmi tekee saamiensa tietojen, kuten käyttäjän hakusanan tai lentokoneen anturitietojen, perusteella laskelmia ja päätöksiä, joiden pohjalta saadaan tietty tulos.
Googlen hakutuloksia, sosiaalisen median syötteitä tai Spotifyn ja Netflixin suosituksia näyttävät algoritmit antavat tuloksia useiden eri tietojen perusteella. Tavoitteena on tarjota käyttäjälle hänen luultavasti etsimänsä asia eli tulos, joka vastaa käyttäjän senhetkisiä tarpeita ja kiinnostuksen kohteita mahdollisimman hyvin. Voi tuntua järkevältä, että käyttäjien tarvitsee nähdä ainoastaan sellaista sisältöä, joka kiinnostaa heitä. Internet on pullollaan tietoa, jota kaikkea on mahdotonta omaksua. Sillä voi kuitenkin olla kielteisiä vaikutuksia, että algoritmit tekevät näkymättömiä valintoja puolestamme. Riskinä on esimerkiksi se, että maailmankuva jää suppeammaksi ja erilaiset tulokset ja syötteet lisäävät yhteiskunnan vastakkainasettelua.
Koska algoritmien päätöksenteko perustuu enenevässä määrin erilaisiin tietotyyppeihin, herää myös kysymys siitä, mitä tietoja päätösten tekemiseen käytetään. Jos tiedot ovat asenteellisia tai virheellisiä, myös tulokset sisältävät ennakkoasenteita tai virheitä. Toisinaan sitä ei huomaa lainkaan, mutta sillä voi olla kuitenkin merkittäviä haittavaikutuksia. Tietyissä tapauksissa se ei ole kovinkaan vaarallista, mutta muissa yhteyksissä sillä voi olla merkittäviä kielteisiä seurauksia. Se voi esimerkiksi johtaa siihen, että käyttäjä ei saa tarvitsemaansa tukea tai että tiettyjä henkilöitä karsitaan väärin perustein pois rekrytointiprosessista.
Algoritmit ovat keskeisen tärkeitä yhä digitaalisemmassa yhteiskunnassa, sekä itse luomiemme ohjelmien kannalta että sen hahmottamiseksi, kuinka käyttämämme palvelut ja järjestelmät toimivat. Samalla on tärkeä muistaa, että me ihmiset vaikutamme ratkaisevasti siihen, kuinka hyviä ja tasapuolisia järjestelmiä saamme käyttöömme. Me itse luomme algoritmeja ja päätämme, millaisia tietoja ne käsittelevät ja miten tuloksia käytetään.
Teksti: Linda Mannila
Kuva: Siru Tirronen
Hyödyllisiä linkkejä:
Toimittaja Johanna Vehkoon juttu algoritmeista Koneen säätiön sivuilla.
Tietoa algoritmeistä MLL:n Nuortennetti-sivulla.
Lasten ja nuorten mediamaisema muuttuu alati ja uudet ilmiöt seuraavat toisiaan. On tärkeää voida tarjota oppilaille välineitä ilmiöiden ymmärtämiseen ja käsittelemiseen. Tämä oppimiskokonaisuus kuuluu Polkuja uusiin mediailmiöihin – Tieto- ja tehtävämateriaalisarjaan. Materiaalisarja sisältää tietotekstit ja tehtävät opettajan ja oppilaiden käyttöön. Voit tutustua uusiin ilmiöihin mielekkäästi esimerkiksi “Miten käsitellä uusia medialukutaidon ilmiöitä pedagogisesti?” -toimintamallin avulla.
CC BY 4.0
Materiaali opettajalle
-
Algoritmit ovat perusta itse luomillemme ohjelmille ja kaikille käyttämillemme palveluille ja järjestelmille. Linda Mannila kertoo, mitä algoritmit ovat ja miten ne vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme. Videossa on suomenkielinen tekstitys. Videon kesto: n. 6 min.
Pohdi seuraavia kysymyksiä:
- Jos algoritmi on ”vaiheittainen kuvaus tietyn ongelman ratkaisemisesta”, monet jokapäiväisen kouluelämän tilanteet voidaan nähdä algoritmeina. Mieti, millaisilla tutuilla esimerkeillä voisit havainnollista algoritmien toimintaa oppilaille.
- Miten netin algoritmit ovat vaikuttaneet arkeesi juuri tänään?
- Miksi oppilaiden on tärkeää ymmärtää algoritmien toimintaa arjessa?
Video: Linda Mannila
-
Opettajan ei tarvitse olla asiantuntija ja osaaja kaikessa. Oman aineen ja pedagogiikan hallinta höystettynä ripauksella uteliaisuutta ja innolla oppia uutta takaavat hyvät lähtökohdat uusien mediailmiöiden käsittelemiseen. Toimintamalli medialukutaidon ilmiöiden käsittelemiseen rohkaisee hyödyntämään omaa asiantuntijuutta ja osaamista eri ilmiöiden parissa.
Tarkastele mallia ja pohdi seuraavia kysymyksiä:
- Millaisia haasteita uusien medialukutaidon ilmiöiden käsittelemiseen kokemustesi pohjalta liittyy?
- Mitkä asiat tukevat uusien ilmiöiden käsittelemistä omassa työssäsi?
- Miten hyödyntäisit mallia nyt käsillä olevan ilmiön käsittelemisessä?
-
Medialukutaito edustaa laaja-alaista osaamista, jonka edistämiseen perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) ja perusteet velvoittavat.
Perusteiden mukaiset tavoitteet on ilmaistu vuosiluokkakokonaisuuskohtaisesti valtakunnallisissa medialukutaidon kuvauksissa (Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma 2021). Perusopetuksessa kyse on oppilaiden hyvän ja edistyneen osaamisen kuvauksista. Kuvaukset selkiyttävät medialukutaitoa ja siihen liittyviä perusteteksteissä ilmaistuja tavoitteita. Kuvaukset on jaoteltu kolmen pääalueen alle: median tulkinta ja arviointi, median tuottaminen ja toiminta mediaympäristöissä. Kuvauksiin voi tutustua täältä.
Pohdi seuraavia kysymyksiä:
- Miten käsiteltävä ilmiö jäsentyy medialukutaidon osaamisen kuvausten kokonaisuudessa?
- Millaista medialukutaidon osaamista oppilaat oppivat aiheen käsittelyn yhteydessä?
-
KAVIn ja Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman materiaaleista saat tukea medialukutaidon edistämiseen.
Polkuja medialukutaitoon. Opas vuosiluokille 7-9. Polkuja medialukutaitoon -oppaat johdattelevat medialukutaidon edistämiseen perusopetuksessa konkreettisten esimerkkien kautta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti.
Mediataitokoulu. Mediataitokoulu-sivusto kokoaa monipuolisia oppimiskokonaisuuksia ja materiaaleja eri-ikäisten mediakasvatukseen. Medialukutaidon itseopiskeluun on tarjolla verkkokursseja kaiken ikäisille. Mediataitokoulusta löytyy myös median ja hyvinvoinnin kysymyksiin liittyviä materiaaleja.
Mediataitokouluun on koottu myös kehittämisohjelmassa laaditut perusopetuksen mediakasvatusta tukevat materiaalit. Ohjelmassa tuotetut materiaalit löydät myös avointen oppimateriaalien AOE.fi-sivustolta.
Materiaali oppilaalle
-
- Algoritmi on vaiheittainen kuvaus tietyn ongelman ratkaisemisesta, ja algoritmien kuvataan usein olevan hieman kuin tietynlaisia reseptejä.
- Kun ohjelmoit Beebotia tai Scratchissa, luot algoritmeja. Painat nuolia tai lisäät ruutuja vaihe vaiheelta, jotta saat Beebotin tai Scratch-hahmoja tekemään mitä haluat.
- Kun käytät Googlea, sosiaalista mediaa, Spotifyta tai Netflixiä, taustalla toimivat algoritmit päättävät, millaisia hakutuloksia saat, mitä näet syötteessä ja millaista kuunneltavaa tai katsottavaa sinulle suositellaan. Algoritmeilla sinulle pyritään tarjoamaan sellaisia tuloksia, joista olet todennäköisesti kiinnostunut.
- Voi kuulostaa järkevältä, että käyttäjien tarvitsee nähdä ainoastaan sellaista sisältöä, joka kiinnostaa heitä. Internet on nimittäin pullollaan tietoa, jota kaikkea on mahdotonta omaksua. Sillä voi kuitenkin olla kielteisiä vaikutuksia, että algoritmit tekevät näkymättömiä valintoja puolestamme. Riskinä on esimerkiksi se, että maailmankuva jää suppeammaksi, ja erilaiset tulokset voivat johtaa siihen, etteivät eri ryhmät pysty ymmärtämään toistensa näkökulmia.
Teksti: Linda Mannila
-
Mieti yksin tai parin kanssa/ pienryhmässä, sen jälkeen keskustelkaa seuraavista aiheista:
Pohdintatehtävä 1:
Miten Googlesta voi saada mahdollisimman hyviä hakutuloksia? Mitä vinkkejä suosittelet?
Pohdintatehtävä 2:
Ennen kuin Internet oli lähes kaikkien käytettävissä, pääasiallinen uutis- ja tietolähde olivat paikalliset televisiokanavat ja sanomalehdet. Nykyisin tilanne on toinen, ja useimmat meistä käyttävät uutisten seuraamiseen ja tietojen hankkimiseen ensisijaisesti Googlea, YouTubea ja erilaisia sosiaalisia verkostoja. Emme kuluta samanlaista sisältöä, sillä eri henkilöt voivat saada täysin erilaisia tietoja. Miten tällainen kuplautuminen voitaisiin estää?
Teksti: Linda Mannila
-
Tee yksin tai parin kanssa/ pienryhmässä jompikumpi seuraavista tehtävistä. Sen jälkeen keskustelkaa havainnoistanne.
Vaihtoehto A:
Hae Googlesta tietoa opettajan valitsemasta ilmiöstä tai ajankohtaisesta uutisesta.
1. Tutki tuloksia hakutulosten ensimmäisellä sivulla:
- Minne tulokset johtavat (lehtien tai yritysten sivuille, blogeihin, Wikipediaan…)?
- Millaisia tuloksia haku antaa? (tekstiä, kuvia, videoita)
- Jos sinun pitäisi valita tuloksista yksi luettavaksi, minkä niistä valitsisit? Miksi?
- Vaikuttaako jokin hakutuloksista oudolta tai epäluotettavalta? Miksi?
2. Siirry sitten viimeiselle hakutulossivulle. Eroavatko tulokset ensimmäisen sivun tuloksista? Ovatko näytettävät tulokset vähemmän luotettavia tai ajankohtaisia?
Keskustelkaa havainnoistanne luokan kanssa. Millaisia tuloksia löysitte? Näkivätkö kaikki samat tulokset ensimmäisellä sivulla? Miksi? Miksi eivät?
Vaihtoehto B: (vähintään 13-vuotiaille oppilaille)
1. Siirry TikTokiin, Snapchatiin, Instagramiin, YouTubeen tai johonkin muuhun vastaavaan käyttämääsi palveluun. Vieritä syötettä ja pohdi seuraavaa:
- Kuinka vaihtelevaa syötteen sisältö on? Kuinka sisältö vaikuttaa sinuun?
2. Valitse muutamia sisältöjä, jotka ovat mielestäsi erityisen kiinnostavia, ja pohdi seuraavaa:
- Miksi näet juuri kyseisenlaista sisältöä? Miten algoritmit ovat määrittäneet, että se kiinnostaa sinua?
3. Keskustelkaa havainnoistanne luokan kanssa. Vastaako algoritmien kuva teistä todellisuutta?
Teksti: Linda Mannila
-
Tutki kuvaa, jossa kolme nuorta seuraa luonnonsuojeluun liittyviä aiheita. Heidän seuraamissaan sisällöissä on kuitenkin aivan eri näkökulma aiheeseen.
- Miten kuvailisit näitä näkökulmia?
- Mitä tunteita mediasisältö herättää kuvan nuorissa?
- Miten algoritmit vaikuttavat kuvan nuorten käsitykseen luonnonsuojelusta?
Kuva: Siru Tirronen