Esineanimaatio

Esineanimaatioharjoituksen tavoitteena on tutkia liikkuvan kuvan illuusiota ja oppia stop motion -animaation tekemistä. Stop motion -animaatioiden tekeminen on helppoa ja hauskaa. Menetelmä soveltuu kaikenikäisille tekijöille.

Esineanimaatioharjoituksen tavoitteena on tutkia liikkuvan kuvan illuusiota ja oppia stop motion -animaation tekemistä. Stop motion -animaatioiden tekeminen on helppoa ja hauskaa. Menetelmä soveltuu kaikenikäisille tekijöille. Työskentelyssä yhdistyy useita mediakasvatuksellisia taitoja, kuten teknologia- ja viestintätaitojen harjoittelu, itseilmaisu ja vuorovaikutus.

Vaikka animaatioiden tekeminen on melko helppoa teknisesti, vaatii niiden tekeminen usein aikaa ja pitkäjännitteisyyttä. Paras neuvo aloittelijoille onkin pitää projektit yksinkertaisina. Animaatio soveltuu hyvin myös erityisryhmien, kuten kehitysvammaisten, maahanmuuttajien tai erityistä tukea tarvitsevien ryhmien käyttöön. Näillä ryhmillä animaatio toimii vuorovaikutuksen ja itseilmaisun välineenä.

 

  • Laitteisto: Älylaite, pöytäteline tai jalusta

    Ohjelmisto: Sovelluskaupasta (esim. AppStore) ladattava stop motion -applikaatio, kuten iStopMotion, StopMotion, iMotion

    Materiaalit: Esineitä, kuten kyniä, saksia, leluja, avaimia jne.

    Valmistelut: Lapset on hyvä jakaa 2–3 hengen pienryhmiin. Jokaisella ryhmällä on älylaite, johon on asennettu stop motion -sovellus. Laiteen tulisi pysyä paikallaan kuvausten ajan, joten se kannattaa kiinnittää pöytään erikseen hankittavalla pöytäjalustalla tai muuhun telineeseen. Kaksiulotteisten animaatioharjoitusten tekemisessä laite on asennettu kuvaamaan alaspäin ja laitteen alapuolella on noin 650 x 500 mm tilaa liikuttaa kohteita. Kolmiulotteisten animaatioharjoitusten tekemisessä iPad suunnataan kuvaamaan vaakatasossa esimerkiksi seinää kohti. Seinä tai siihen kiinnitetty taustakartonki on animaation tausta ja pöytä on maa, jolla animoitavat kohteet liikkuvat.

    Laitteen asennuksen jälkeen käynnistetään animaatiosovellus ja aloitetaan uusi projekti. Sovelluksessa voidaan muuttaa asetuksista kuvattujen ruutujen määrä sekunnissa. Tämä vaikuttaa työn määrään. Suositeltava määrä on kuusi kuvaa sekunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun on ottanut kuusi kuvaa, valmista elokuvaa on kasassa yksi sekunti.

    Prosessi: Jokaisessa harjoituksessa 1–2 lasta kerrallaan toimii animaattoreina. Heidän tehtävänä on liikuttaa esineitä annetun tehtävänannon mukaisesti. Yksi lapsi toimii kuvaajana. Hänen tehtävänään on käyttää kuvauslaitetta ja antaa ohjeita, jos kohteet liikkuvat esimerkiksi liian paljon tai tehtävänantoa ei noudateta. Kohteita liikutetaan vähän, noin 0,5–1,0 cm kerrallaan. Prosessi toistaa kaavaa, jota lapset voivat ohjata omalla äänellä: animaattorit sanovat liikuttamisen jälkeen ”saa kuvata”, mikä on merkki kuvaajalle napata kuva sovelluksella. Tämän jälkeen kuvaaja antaa luvan liikuttajille sanomalla: ”saa liikuttaa”. Tätä jatketaan, kunnes elokuva on valmis tai sitä on kuvattu noin 10 sekuntia (60 kuvaa). Huomioi: Mitä isompi väli liikuttamisen välissä, sitä nopeampaa kohteet liikkuvat.

    Roolien vaihtaminen. Lapsi, joka on ottanut kuvia siirtyy animaattoriksi ja yksi animaattori kuvaajaksi. Tässä kohden voidaan aloittaa uusi projekti tai jatkaa samaa projektia niin, että uusi kohde tulee kuvaan mukaan. Kohteet voivat myös vaihtua toisiksi kuin taikaiskusta. Lopuksi valmis esineanimaatio katsotaan ja näytetään muille pienryhmille, joko videotykin kautta tai kiertopistenäytöksenä älylaitteen ruudulta.

     

  • Valmista lyhyt animaatio käyttämällä erilaisia liikkumattomia kohteita.

    1. Animoi kohde liikkumaan suorassa linjassa mahdollisimman sulavasti
    2. Animoi, kun kaksi eri kohdetta kohtaa ja on vuorovaikutuksessa

    Katso myös: Animaatio-opas. osa 2: Erilaiset animaatiotekniikat