Tänään alkavalla Mediataitoviikolla on luvassa runsaasti uutta tietoa suomalaisten suhteesta mediaan. Viikon alkuun saadaan ensitulokset selvityksestä, jossa on kysytty vanhempien kokemuksia oman lapsen toiminnasta median parissa. Tutkimustuloksia aikuisten mediataidoista saadaan tiistaina, kun Sanomalehtien liitto julkaisee oman kyselynsä tulokset. Aikuisryhmistä seniorit ovat keskiössä keskiviikkona, jolloin Lapin yliopiston IkäIhme-hanke kertoo tuloksia digituen tarpeista.

Huoliotsikoista huolimatta media on tavallisimmin iloa ja oppimista

Oman lapsen toiminta median parissa koetaan valtaosin myönteiseksi: Kun vanhemmat arvioivat lapsen toimintaa median parissa kokonaisuutena, yli puolet pitää sen vaikutusta lapsen elämään positiivisena. Positiivisena tai neutraalina vaikutuksen kokee yhteensä yli 90 prosenttia vanhemmista. Vain seitsemän prosenttia arvioi, että kokonaisuudessaan toiminta median parissa vaikuttaa lapsen elämään negatiivisesti.

Lasten ja nuorten mediankäyttöön liittyvät huolet päätyvät usein otsikoihin, ja ajankohtaisia ilmiöitä onkin tarpeellista nostaa esiin ja keskusteluun. Huolipuheen määrä ei kuitenkaan tunnu olevan linjassa vanhempien omien kokemusten kanssa.

“Kyselystä selviää, että yleisimmin arjessa näkyvät mediankäytön positiiviset puolet: viihtyminen, oppiminen, leikkiminen, itse tekeminen ja yhteydenpito tuttuihin. Nämä asiat jäävät usein pois uutisjuttujen otsikoista,” sanoo KAVI:n apulaisjohtaja ja mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikön päällikkö Saara Salomaa.

Vanhemmista 74 prosenttia on havainnut, että lapsi viihtyy ja saa iloa mediasta vähintään viikoittain. Viihtymisen lisäksi myös uuden oppiminen on säännöllistä niin kouluikäisten kuin teinienkin vanhempien mielestä: esimerkiksi 12-15 –vuotiasta lähes 70 prosenttia oppii uusia taitoja median kautta viikoittain, vanhemmat arvioivat. Media innostaa myös muuhun tekemiseen, sillä 60 prosenttia vanhemmista vastasi 4-6 –vuotiaan lapsensa saavan vähintäänkin viikoittain kimmokkeita omaehtoiseen tekemiseen, kuten piirtämiseen tai laulamiseen.

Salomaan mukaan uuden tutkimuksen tulokset ovat linjassa vuonna 2012 julkaistun Lapsiperheiden mediakyselyn kanssa. Myös tuolloin positiiviset kokemukset olivat selvästi negatiivisia yleisempiä lasten media-arjessa.

”Välillä riidellään siivoamisesta, välillä peliajasta”

Ikäviäkin asioita lasten media-arkeen kuuluu. Mediankäytön rajoittamisesta johtuvia ristiriitoja syntyy vähintään viikoittain keskimäärin noin joka kolmannessa vastanneiden perheissä. Etenkin 7-15 –vuotiaiden lasten vanhemmat kokivat muita enemmän lastensa pelaavan tai käyttävän nettiä häiritsevän paljon. Valtaosa saman ikäryhmän vanhemmista kuitenkin koki, että häiritsevää mediankäyttöä tapahtuu vain silloin tällöin tai ei koskaan.

“Vaikka media-aiheista otetaan joskus kotona yhteen, suurin osa vanhemmista näyttää pitävän sitä osana normaalia kotikasvatusta ja rajojen asettamista. Välillä riidellään siivoamisesta, joskus taas peliajasta. On toki ymmärrettävää, että jos joka päivä riidellään samasta asiasta, jotkut vanhemmat myös kokevat lapsen media-arjen negatiivisena”, Salomaa toteaa.

Lasten mediankäyttöön liittyvät huolet voivat joskus kasaantua ja ahdistaa huoltajia kovastikin. Tällöin voi olla yhteydessä esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimeen tai -nettiin, jossa on osaamista vastata myös media-aiheisiin liittyviin tilanteisiin. Myös omasta neuvolasta tai kouluterveydenhuollosta voi kysyä apua oman alueen tukipalveluista.

Niin koti- kuin ammattikasvattajillekin on tarjolla inspiraatiota ja toimintaideoita 10.-16.2.2020 vietettävällä Mediataitoviikolla. Mediakasvatuksen ja medialukutaidon teemaviikolla nostetaan esiin mediataitojen merkitystä niin lasten, nuorten, vanhempien ja muidenkin aikuisten, kuten ikäihmisten arjessa. Tämän vuoden kampanjoissa on kiinnitetty erityistä huomiota pienten lasten ammattikasvattajiin, mutta toisaalta katsetta on käännetty myös aikuisiin, joiden medialukutaidon kehittämiseen tulee panostaa jatkossa entistä vahvemmin. Tutkimustuloksia aikuisten ja senioreiden mediataidoista julkaistaan mediataitoviikon tiistaina 11.2. ja keskiviikkona 12.2.

Mediataitoviikkoa vietetään jo kahdeksatta kertaa sadoissa kouluissa, päiväkodeissa, kirjastoissa, nuorisotyön yksiköissä ja muissa kasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin parissa toimivissa organisaatioissa ympäri Suomen. Viikko toteutetaan yhteistyössä yli 50 kumppanin voimin. Mediataitoviikko kuuluu EU-rahoitteiseen Finnish Safer Internet Centre -toimintaan, jota koordinoi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö.

Hyvää Mediataitoviikkoa 2020 toivottaa KAVI:n mediakasvatustiimi!

Löydät lisätietoa teemaviikosta, sen materiaaleista, tapahtumista ja kumppaneista osoitteesta www.mediataitoviikko.fi.

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.