Uutta tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa ensi vuonna. Vaikka uudistuksen tarkoituksena on parantaa ihmisten oikeuksia, se herättää myös kysymyksiä. Tärkeä uudistus on monelta osaltaan vielä avoin. Nyt on oikea aika puhua siitä.

Suomen Safer Internet -toiminta järjesti viime viikolla Helsingin Kaisaniemessä keskustelutilaisuuden tietosuojauudistuksesta erityisesti lapsen oikeuksien näkökulmasta. Tilaisuus on nyt katseltavissa verkossa.

Kooste keskustelutilaisuudesta

Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus tuli voimaan viime vuonna ja sen soveltaminen alkaa 25.5.2018, eli vajaan vuoden kuluttua. Nyt on siis oikea aika alkaa valmistautua uudistuksen tuomiin muutoksiin. Asetuksen tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten perusoikeuksia digitaalisessa maailmassa. Toisaalta, sen soveltaminen on herättänyt myös paljon kysymyksiä. Miten tietosuojan uudistus tulee vaikuttamaan lasten ja nuorten oikeuksiin? Kuinka käy nuorten osallisuudelle, tietosuojalle ja yksityisyydelle? Miten uudistus vaikuttaa mediakasvattajan toimintaan?

Digiosaaminen ei ole itsestäänselvää, vaikka usein siltä tuntuukin palvelujen siirtyessä kovaa vauhtia verkkoon. Joidenkin ryhmien kohdalla voidaan puhua mediakasvatuksesta vasta kun perustaidot tietotekniikassa on hankittu.

Työpaikan etsiminen, reitin löytäminen paikasta toiseen, ilmoittautuminen koulutukseen, pankkipalvelut, asiointi Kelassa tai poliisilla, erilaiset tiedustelut ja tiedon hakeminen, kaikki tapahtuu netissä. Jos digitaidot ovat heikot tai puuttuvat kokonaan, on osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan vaikeaa. Tämä tuottaa eriarvoisuutta ja vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen.

Käsityökoulu Robotti kehittää kirjastojen mediakasvatusta yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston ja Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:n kanssa.

Digitalisoituva maailma tuo eteen uudenlaisia haasteita. Digitaalisuus poikkeaa ohjelmoidun luonteensa vuoksi olennaisesti muista teknologioista ja vaarana onkin kahtiajako tämän osaajien ja osaamattomien välille. Digiosaajat ymmärtävät digitaalisia rakenteita, niiden toimintatapoja ja osaavat luovia digitaalisissa ympäristöissä. Osaamattomattomille digitaalisuus voi olla joko vaikeaa, luontaantyöntävää; ihmeellistä ja taianomaista; tai vain näkymätöntä. Osaamattomat eivät näe digitaalisten rakenteiden alle.

Lomakauden lähestyessä some alkaa täyttyä matkakuumetta nostattavista kuvista. Joku on ehkä kaukomatkalla, toinen kaupunkilomalla ja kolmas rentoutuu kesämökillä. 

Tai niin me luulemme, sillä siltä kuvissa näyttää. Mutta mitä kuva todellisuudessa kertoo?

Työskentelin näyttelyoppaana Wäinö Aaltosen museossa 2000-luvun alussa, joka oli turkulaisen museokasvatuksen kannalta jännittävää aikaa. Kaupungissa käynnistettiin tuolloin Kulttuuripolku-hanke, joka levisi sittemmin erinimisenä muihinkin Suomen kaupunkeihin.

Kulttuuripolku oli turkulaisille peruskoululaisille räätälöity toimintamalli, joka antoi mahdollisuuden tutustua oppaan johdolla maksutta paitsi Wäinö Aaltosen museoon, myös muihin kaupungissa toimiviin kulttuurilaitoksiin. Kulttuuripolku-hanke jatkaa edelleen toimintaansa, nykyisin Elämyspolku-nimellä, ja se on kirjattu osaksi paikallista opetussuunnitelmaa.

”Editoiminen ja leipominen” oli vastaus, mutta mikä oli kysymys? Ja miten editointi ja leivonta edes liittyvät toisiinsa? No, tässä tapauksessa niin, että lapset tekivät kumpaakin Salon 4H-yhdistyksen videokerhossa. Mutta miksi, miten ja millaisin tuloksin?

Meillä on 4H:ssa tarjolla lapsille mahtava TOP-tehtäväsivusto. Se on kaikille avoin yrittäjyys- ja mediakasvatusalusta, joka yhdistää käsillä tekemisen ja digitaalisuuden.

Kuntavaalipäivä on sunnuntaina. Vaalimainoksia on varmasti sattunut jokaisen silmiin viime aikoina kaduilla niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Joko sinun luokassasi tai ryhmässäsi on käsitelty vaaleja ja vaalimainontaa?

Oppilaiden tulee saada tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja -keinoista. Tähän liittyen tulisi oppia arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia. Kokemusten kautta opitaan vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Kaikkeen tähän vaalimainontaan keskittyvä mediakasvatus antaa eväitä.

Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu paljon erilaisten mediataitojen tarpeesta. Keskustelussa ovat nousseet esiin esimerkiksi “vaihtoehtoiset faktat”, valeuutiset ja niiden tunnistaminen sekä vihapuhe ja sen vastustaminen. Aiheet ovat nousseet esiin myös viimeisimmissä koulutusalan tapahtumissa, joihin olemme osallistuneet.

Helsingin Educa-messuilla ja Oulun OPI-päivillä olemme opettajien ja muiden kasvattajien kanssa käyneet monia mielenkiintoisia keskusteluja erilaisten mediataitojen tarpeesta.

Suuri osa nykypäivän tiedonhausta, oppimisesta, yhteydenpidosta ja viihtymisestä tapahtuu median välityksellä. Elämme mediakulttuurissa, jossa tieto leviää nopeasti ja uusia ilmiötä syttyy ja sammuu hetkessä. Myös lasten elämässä medialla on suuri merkitys. Median merkitys osana arkea puhututtaa ja herättää paljon erilaisia kysymyksiä kasvattajien keskuudessa. Mediataitoviikkoa varten uudistimme suositun Lapset ja media -oppaan.

Tänä syksynä vihapuheeseen ja disinformaatioon liittyvät kysymykset ovat olleet merkittäviä yhteiskunnallisia keskustelunaiheita. Mediakasvatus on yksi keskeinen toimintatapa näiden ilmiöiden käsittelyssä ja niiden taustalla oleviin syihin puuttumisessa. Miten disinformaatio ja vihapuhe voidaan ottaa puheeksi kasvatuksessa, ja mitä näillä sanoilla oikein tarkoitetaan?

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.