Muuttuuko keskustelu yhteisössänne helposti inttämiseksi? Kokeile seuraavalla kerralla soveltaa keskusteluun kutsuretoriikan oppeja. Kutsuretoriikassa ei pyritä väittelyn voittamiseen vaan yhteiseen ymmärrykseen.

Unohda vaikuttaminen, suostuttelu ja pyrkimys muuttaa keskustelukumppania. Parhaat neuvottelu- tai ideointitulokset saattavatkin syntyä aktiivisen ymmärtämisen kautta. Dialogisessa viestinnässä ei etsitä voittajaa vaan pyritään vuorovaikutukseen, jonka osapuolet voivat yhteisesti muuttaa toinen toistaan -  ilman aikomusta tehdä niin. 

Kutsuretoriikka dialogisen viestinnän menetelmänä kannustaa vastakkainasettelun ja voittamisen pakon sijaan ymmärtämään erilaisia maailmankuvia, arvoja ja mielipiteitä. Nimensä mukaan kutsuretoriikan ajatuksena on esittää kuulijalle kutsu astua puhujan maailmaan. Kutsuun vastataan aktiivisella ja ennakkoasenteista vapaalla kuuntelulla. 

Kohti yhteistä ymmärrystä

Yhdysvaltalaisten viestintätieteilijöiden 1990-luvun puolivälissä kehittelemä kutsuretoriikka perustuu feministiseen retoriikkaan ja dialogiseen vuorovaikutusetiikkaan. Suomessa yliopisto-opettaja Suvi-Tuuli Murumäki on tarkastellut ja hyödyntänyt kutsuretoriikkaa useissa opetusprojekteissa. Hän on myös kehittänyt kutsuretoriikkaan pohjautuvia  vuorovaikutuksen harjoitusprosesseja opetuskäyttöön.

Millaisiin keskustelutilanteisiin kutsuretoriikka sopii, Suvi-Tuuli Murumäki?

Kutsuretoriikka sopii kaikkiin tilanteisiin, joissa halutaan ennen kaikkea rakentaa ihmisten keskinäistä ymmärrystä. Kutsuretoriikan periaatteiden tietoinen noudattaminen on hyödyllistä etenkin silloin, kun ihmiset ajattelevat asioista vastakkaisin tavoin, keskustelun aihe herättää voimakkaita tunteita tai keskustelu uhkaa juuttua hedelmättömäksi inttämiseksi. 

Keskustelukumppanin ajatusten muuttaminen ei ole erityisesti kutsuretoriikan tavoitteena. Kutsuretoriikka kuitenkin voi ja saa johtaa ajattelun ja mielipiteiden muutokseen. Jos muutosta tapahtuu, se voi tapahtua niin kuulijassa kuin puhujassa tai molemmissa vuorovaikutusosapuolissa. 

Murumäen mukaan kutsuretoriikka onkin mainio viestintätapa rakentaviin arvokeskusteluihin, joissa halutaan saada jokaisen keskustelijan ääni kuuluviin ja uskalletaan nähdä eriävät näkemykset rikkautena.

Kutsuretoriikan avulla voidaan esimerkiksi kartoittaa, millaisia erilaisia näkemyksiä, tunteita ja ajatuksia jokin tapahtuma tai vaikkapa poliittinen päätös herättää ryhmässä  ja syventää kaikkien keskustelijoiden ajattelua yhteisen keskustelun avulla.

Pitääkö rasistiakin ymmärtää?

Mutta entä jos keskustelukumppani puolustaa epäeettisiä arvoja, esimerkiksi rasismia? Pitääkö sitäkin yrittää ymmärtää?

Jos keskustelun toinen osapuoli on loukkaava tai aggressiivinen, ei kutsuretoriikan toteuttamiselle ole edellytyksiä. Kutsuretoriikan lähtökohtia ovat turvallisuus, arvostus ja vapaus.

Keskustelukumppaneiden täytyy todella haluta ymmärtää toisenlaista näkökulmaa ja suhtautua toisiinsa kunnioittaen, toisen ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden tunnustaen, Murumäki painottaa.

Ennen keskustelua onkin hyödyllistä sopia kutsuretoriikan säännöistä ja ehdoista draamasopimuksen tapaan. 

Ei kutsuretoriikka tai muukaan dialogiin pyrkivä  vuorovaikutus edellytä eettisesti täysin kestämättömien arvojen  ymmärtämistä tai hyväksymistä, Murumäki sanoo.

Joskus voi olla, ettei kutsuretoriikka tai dialogi ole mahdollista juuri tästä syystä.

Murumäen mukaan on kuitenkin olennaista erottaa toisistaan hyväksyminen ja yritys ymmärtää. Toisinaan on tärkeää säilyttää keskusteluyhteys sellaisessakin tilanteessa, jossa arvot ratkaisevasti poikkeavat toisistaan. 

Vaikka esimerkiksi tuomitsee täysin rasismin, voi silti haluta jossain tilanteessa ymmärtää, mistä vuorovaikutuskumppanin rasistinen ajattelu kumpuaa. Millaisia arvoja, tunteita ja pelkoja hänellä on?

Ideoinnin väline

Kutsuretoriikan tavoitteena on,  että kaikki keskustelun osapuolet kokevat tulevansa arvostetuiksi ja kuulluiksi. Siksi kutsuretoriikka-harjoituksilla voi vahvistaa ryhmän myönteistä keskinäistä vuorovaikutusta. Kutsuretoriikan periaatteita voi soveltaa niin kouluissa kuin työyhteisöissäkin.

Kutsuretoriikka soveltuu hyvin myös vaikkapa luovan, ideoivan ja innovoivan keskustelun pohjaksi, Murumäki vinkkaa.

Kaisa Pyykkö
Lauri Palsa
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Lue lisää

Mediataitoviikon Luotettavan tiedon metsästäjät löydät Mediataitokoulusta. Luotettavan tiedon metsästäjät -materiaalin toimintaideat käsittelevät tiedonlähteiden ja erilaisten mediatekstien luotettavuuden arviointia, harhaanjohtavien mediasisältöjen tunnistamista sekä tiedon välittämistä ja median tuottamista. Materiaalikokonaisuuden kutsuretoriikkaa käsittelevän harjoituksen tavoitteena on edistää vuorovaikutus- ja ryhmäviestintätaitoja tutustumalla vaikuttamisen ja dialogisen vuorovaikutuksen eroihin sekä motivoida toimimaan eettisesti eri vuorovaikutustilanteissa. Harjoitus voidaan toteuttaa soveltaen eri-ikäisten kanssa.

Tilaa painettuja esitteitä ilmaiseksi

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.