EU:n yleistä tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa toukokuussa 2018. Tietosuoja-asetuksen yhtenä tavoitteena on ollut parantaa lasten suojaa henkilötietojen käsittelyssä, mikä asettaa uusia vaatimuksia nuorille suunnatuille verkkopalveluille. Tietosuoja-asetuksen mukaisesti lasten henkilötietoja on suojattava esimerkiksi sillä, että lapsiin kohdistuvassa viestinnässä käytetään ymmärrettävää ja selkeää kieltä.  

Lisäksi tietosuoja-asetus edellyttää, että lasten verkkopalveluiden käytölle ilman huoltajan suostumusta asetetaan ikäraja. Asetuksen mukaan alle 16-vuotiaan tulee saada vanhemmiltaan lupa käyttää verkkopalveluita, jotka tallentavat henkilötietoja. Asetus jättää jäsenvaltiolle kuitenkin liikkumavaraa säätää kansallisesti myös alemmasta ikärajasta. Suomi harkitsee ikärajan asettamista 13 tai 15 vuoteen.

Vaikka tietosuoja-asetus ja tuleva tietosuojalaki liittyvät hyvin oleellisesti lasten oikeuksiin, kokonaisvaltaista viitekehystä ja toimintastrategiaa lapsen oikeuksiin liittyen ei ole uudistuksen yhteydessä juurikaan pohdittu.

Lastensuojelun Keskusliitto on yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Pelastakaa Lasten ja Suomen Unicefin kanssa ryhtynyt selvittämään, mitä tietosuoja-asetuksen toimeenpano tarkoittaa nimenomaan lapsen oikeuksien kannalta. ”Lasten ja nuorten oikeudet ja tietosuoja digitaalisessa ympäristössä” -hanke on saanut rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankkeen puitteissa tuotetussa julkaisussa tarkastellaan aihetta oikeudellisesta näkökulmasta ja lisäksi tarkoituksena on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa valottaa käytännönläheisemmin, mitä asetuksen velvoitteet lasten oikeuksien kannalta tarkoittavat eri arjen toimintaympäristöissä. Hankkeen julkaisu valmistuu vuoden 2018 lopulla.

Vanhemmilla tärkeä rooli lapsen henkilötietojen suojaamisessa

Tietosuoja-asetuksen ympärillä käyty keskustelu sopivista ikärajoista ja ylipäätään lasten oikeuksista digitaalisessa mediassa sai Lastensuojelun Keskusliiton toteuttamaan tänä keväänä nuorille suunnatun kyselyn, jossa kartoitettiin nuorten omia ajatuksia sekä toimintatapoja erityisesti sosiaalisen median käyttöön liittyen.

Kyselyyn vastanneista 11–17-vuotiaista nuorista suurin osa kertoi käyttäneensä jotain sosiaalisen median palvelua jo alle 13-vuotiaana. Esimerkkeinä kysymyksessä oli mainittu sellaisia some-palveluita, joiden ikärajaksi palveluntarjoajat ovat määritelleet nyt 13 vuotta. Mielenkiintoista oli, että valtaosassa tapauksista vanhemmat tiesivät lastensa käyttävän näitä palveluita alaikäisenä, mutta tietävätkö vanhemmat aina, mihin he luvan antavat? Millaisesta palvelusta oikeastaan on kyse? Entä ymmärtävätkö vanhemmat, mitä tietoja palvelu käyttäjistään kerää ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään?

Kun uusi tietosuoja-asetus edellyttää, että alaikäisellä tulee edellä mainitun mukaisesti jatkossa olla vanhemman lupa käyttää henkilötietoja tallentavia verkkopalveluita, siirtää se käytännössä vastuuta vanhemmalle. Jotta lapsia voitaisiin suojata asetuksen tarkoittamalla tavalla, olisi tärkeää varmistaa, että vanhemmat ovat riittävällä tavalla tietoisia henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä riskeistä ja seuraamuksista. Sääntelyllä ei nimittäin pystytä suojaamaan lapsia asetuksen tarkoittamalla tavalla, mikäli vanhemmat eivät ymmärrä henkilötietojen käsittelyyn ja yksityisyyden suojaan mahdollisesti liittyviä uhkia tai tosiasiallisia seurauksia.

Jatkuvaa mediakasvatusta ei saa unohtaa

Vaikka tietosuoja-asetuksessa vanhemman asema lapsen sosiaalisen median käytön valvojana saattaa korostua, ei vanhemman rooli voi tulevaisuudessakaan rajautua vain tietyn verkossa tarjotun palvelun käytön sallimiseen tai sen kieltämiseen. Vanhempien ja muiden lasten kanssa työskentelevien aikuisten onkin tarpeen käydä lasten ja nuorten kanssa jatkuvaa keskustelua verkossa toimimisesta. Lapset tarvitsevat vanhemmiltaan tukea ja opastusta, jotta heillä on mahdollisuus kehittyä vastuullisiksi somen käyttäjiksi. Tämä on näkemys, jonka moni kyselyymmekin vastannut nuori näytti jakavan. Olikin ilahduttavaa huomata, että moni kyselyyn vastanneista nuorista korosti mediakasvatuksen merkitystä ja koki vanhemman tai muiden aikuisten tarjoaman tuen olevan tärkeässä osassa nuorten ja lasten somen käyttöä.

Reetta Kallio, suunnittelija    
Lastensuojelun Keskusliitto
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kirsi Pollari, erityisasiantuntija
Lastensuojelun Keskusliitto
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.