Aikuisten mediakasvatus, ekspansiivinen oppiminen ja mediakasvatus hyvinvoinnin lähteenä olivat vuoden 2017 Mediakasvatusfoorumin pääteemoja. Helsingin Ruoholahdessa järjestetty tapahtuma kokosi lokakuun alussa yhteen noin sata mediakasvatuksen ammattilaista ja toimijaa. Puheenvuorojen lisäksi osallistujat pääsivät kehittämään mediakasvatusta työpajoissa ja verkostoitumaan pikadeiteillä. Mukana oli myös Oulun Mediakasvatusfoorumi, joka seurasi päivää verkkolähetyksen kautta. Foorumi oli kuudes laatuaan, ja järjestäjänä oli jälleen Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI.

Riitta Kaivosoja: Mediakasvatusta myös aikuisille

Tilaisuuden avasi opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Avaussanoissaan Kaivosoja korosti, että uudet median muodot ja erityisesti sosiaalinen media koskettavat jokaista. Vaikka nopea tiedonvälitys ja vuorovaikutus ovat demokratiaa vahvistavia elementtejä, niihin on osattava suhtautua myös kriittisesti. Kaivosojan mukaan mediakasvatus ja -lukutaito kuuluvat nyky-yhteiskunnassa yleissivistykseen ja kansalaistaitoihin. Paitsi lapset ja nuoret myös aikuiset  – vanhemmat ja kasvattajat – tarvitsevat mediakasvatusta, Kaivosoja totesi.  

Saara Salomaa: Opettajaopiskelijat eivät koe saavansa tarpeeksi tietoa mediakasvatuksesta opinnoissaan

Aikuisten mediakasvatukselle on toden totta tarve, sillä edes ammattilaiset – tulevat opettajat – eivät koe saavansa sitä riittävästi opettajankoulutuksen aikana. Tämä käy ilmi Opettajaopiskelijat ja mediakasvatus 2017 -selvityksestä, joka julkistettiin Mediakasvatusfoorumissa. Selvitykseen vastanneista 448 opettajaopiskelijasta runsas 70 prosenttia sanoo, että mediakasvatusta on opinnoissa liian vähän tai aivan liian vähän. Yli puolet vastaajista sanoo, ettei opintoihin sisälly lainkaan mediakasvatusta. Kuitenkin opetussuunnitelmat edellyttävät medialukutaidon edistämistä osana kaikkea kasvatusta varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin saakka.

”Vaikka yliopistojen opetussuunnitelmissa on media- ja TVT-teemoja, tieto ei näytä siirtyvän opiskelijoille”, KAVIn erityisasiantuntija Saara Salomaa totesi Mediakasvatusfoorumissa pitämässään puheenvuorossa.

”Mediakasvatuksen tila opettajankoulutuksessa on yhä pieni ja sirpaleinen, vaikka sitä on jo vuosikymmenet vaadittu kiireellisesti mukaan opintoihin. Opiskelijat ovat myös keskenään eriarvoisessa asemassa, sillä opintotarjonta vaihtelee rankasti yliopistoittain ja koulutusaloittain.”

Juhana Rantavuori: Ekspansiivinen oppiminen on muutosvoima

Maailma ja oppimisen tavat muuttuvat, mutta muuttuuko koulu? Perinteisen luokkahuonetodellisuuden vaihtoehtoina ovat uudet oppimismallit.  Projektitutkija ja tohtorikoulutettava Juhana Rantavuori esitteli Mediakasvatusfoorumin puheenvuorossaan tutkimushankkeensa Oppiminen tuottavissa yhteiskunnallisissa liikkeissä, joka pohjautuu ekspansiivisen oppimisen malliin.

Erilaiset hankkeet saavat alkunsa yhä useammin kansalaisten aloitteista ja epämuodollisista ryhmistä, kun aiemmin projektit on pantu alulle virallisten tahojen, vaikkapa järjestöjen, toimesta. Ekspansiivinen  oppiminen  tarkoittaakin oppimisen tapaa, jossa oppimisen kohde ei ole ehkä ole edes vielä olemassa, vaan se muodostuu ja laajenee oppimisprosessin ja siinä mukana olevien toimijoiden myötä. Rantavuoren tutkimushankkeessa analysoidaan oppimisen luonnetta erilaisissa yhteiskunnallisissa liikkeissä.

”Yhteiskunnalliset liikkeet ovat merkittäviä areenoita sen oppimiseen, kuinka käynnistää yhteiskunnallista muutosta ja edistää muutostoimijuutta”, Rantavuori sanoi.

Ekspansiivisessa oppimisessa on kyse uusien toimintatapojen kollektiivisesta rakentamisesta ja omaksumisesta. Yhteiskunnallisessa liikkeessä uuden jäsenen lähtökohta saattaa olla oman yksilöllisen ongelman, kuten oman asunnottomuuden, ratkaiseminen, mutta ajan myötä hän omaksuu liikkeen laajemman tavoitteen asunnottomuuden poistamisen kollektiviisen toiminnan avulla. Ekspansiivinen oppiminen käynnistyy vallitsevan käytännön kyseenalaistamisella ja analyysilla, etenee uuden ratkaisun mallintamiseen, tutkimiseen ja käyttöönottoon, ja lopuksi siirtyy prosessin arviointiin ja uuden käytännön vakiinnuttamiseen.  Sähköiset kanavat ovat ovat avainasemassa uusissa yhteiskunnallisen vaikuttamisen muodoissa, mutta kasvokkain tapaaminen sitouttaa liikkeen jäsenet toisiinsa.

Leo Pekkala: Medialukutaito osa demokratiakasvatusta

Kommenttipuheenvuorossaan KAVIn apulaisjohtaja Leo Pekkala totesi, että monimediaisuus ja medialukutaidot ovat olennaisia taitoja nykypäivän yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Pekkala nosti esiin internetin demokratiaa vahvistavan olemuksen.

”Millaista demokratiaa haluamme vahvistaa?”, Pekkala kysyi. ”Olemmeko valmiita edistämään muutosta ja ottamaan huomioon myös kentän monet äänet?”

Pekkala muistutti, että moniäänisyys ja tiedonlähteiden lukuisuus vaativat monilukutaitoa, jonka hallitseminen on vaarallista jättää täysin yksilön vastuulle. Jotta demokratia toteutuisi aidosti, kansalaisille on tarjottava välineitä tiedon käsittelyyn – siis mediakasvatusta.

Arto O. Salonen: Onnellisuus on toimintaa toisten hyväksi

Myös dosentti Arto O. Salonen toi puheenvuorossaan esiin moniäänisyyden, vastavuoroisuuden, jaetun ymmärryksen ja yhdessä ajattelemisen, jotka ovat olennaisia näkökulmia mediakasvatuksessa.

”Elämme yltäkylläisyyden aikaa, mutta miksi silti koemme merkityksettömyyttä?”, Salonen kysyi. Syitä nykyihmisen pahoinvointiin ovat Salosen mukaan keskinäinen kilpailun kiristyminen, yksilökeskeisyyden lisääntyminen, suorituskeskeisyyden kasvaminen ja ihmissuhteiden välineellistyminen. Ihmiset suorittavat elämäänsä tiedostamatta, minne he pyrkivät.

Salosen mukaan elämästä tekee elämisen arvoista onnellisuus ja merkityksellisyyden tunteen maksimointi, jotka saavuttaa, kun toimii arvojensa mukaisesti niitä tukevassa ympäristössä. Salosen resepti onnellisuuteen on kolmiportainen: Tunnista, mitä maailma tarvitsee, tunnista, mitä sinulle ominaista voit tehdä asian hyväksi ja toimi – muuta ajattelusi teoiksi. Elintason sijaan pitäisi tavoitella elämänlaatua, rahan sijaan aikaa ja yksilöllisten voittojen sijaan yhteistä hyvää.

Salonen toi puheenvuorossaan esiin kolme erityisesti nuorison keskuudessa nousevaa asennetrendiä. Ensimmäinen on seuraamustietoisuus eli valintojen vaikutusten tiedostaminen erityisesti ekologisissa kysymyksissä. Toinen on elämyshakuisuus: ihmiset etsivät uniikkeja kokemuksia, innostuvat uusista asioista ja haluavat kokeilla uusia asioita. Kolmanneksi trendiksi Salonen nosti esiin omien arvojen mukaiset valinnat: valinnoista on tullut entistä periaatteellisempia, ja omien valintojen mukaisista tuotteista on myös valmis maksamaan.

Tulevaisuuden onnistuja on Salosen mukaan se, joka saa muut onnistumaan.

Päivi Rasi: Hyvinvointi mediakasvatuksen tavoitteeksi

Apulaisprofessori ja Mediakasvatusseuran puheenjohtaja Päivi Rasi pohti kommenttipuheenvuorossaan, mitä on hyvinvointi ja pahoinvointi digitaalisissa ympäristöissä. Rasi muistutti mediakasvatuksen heimoista, jotka ovat teknologinen heimo, suojelun heimo, kulttuurintutkimuksen heimo ja kriittinen heimo.

Koska mediakasvatuksella ja medialukutaidolla voidaan vaikuttaa hyvinvointiin, Rasi esitteli uuden mediakasvatusheimon: hyvinvointiheimon. Rasin mukaan hyvinvoinnista puhuminen tukee medialukutaidon taidon laaja-alaista ymmärtämistä elämänhallintaan ja sivistykseen liittyvänä kokonaisvaltaisena toimintakykyisyytenä. Medialukutaito ei ole vain tietoa, taitoa tai osaamista taikka median käytön hallitsemista, vaan tapa olla ja elää suhteessa mediaan.

”Hyvinvoinnista puhuminen voi suunnata mediakasvattajien huomiota suojelevan näkökulman sijaan myönteisiin kasvun, kehityksen ja voimavarojen näkökulmiin”, Rasi sanoi.

”Hyvinvointi on ilmiö, jossa voivat yhdistyä mediakasvatuksen eri sektoreiden ja tieteenalojen toimijoiden näkökulmat.”

Kaisa Pyykkö
harjoittelija
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Valokuvat: Ville Sohn

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.