Lukuvuoden alku tuo taas mobiililaitteet luokkahuoneisiin. Opettajat pohtivat, miten oppilaiden älypuhelimia ja koulun täppäreitä voisi käyttää opetuksessa niin, että ne häiritsemisen sijaan edistävät oppimista. Uusi ilmainen Kamerakynän pedagogiikka: opettajan käsikirja opastaa käyttämään videokuvaamista oppimisen välineenä tavalla, joka tukee oppilaiden tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta. Työkaluiksi sopivat tavalliset älypuhelimet.

Videokuvaaminen koulussa on ollut aina hauskaa mutta usein aikaa vievää ja monimutkaista. Kamerakynän pedagogiikassa kameroita käytetään elokuvaprojektien sijaan yksinkertaisiin kuvaustehtäviin, joilla suunnataan oppilaan ajattelua, toimintaa ja vuorovaikutusta. Videoita ei tarvitse editoida eikä välttämättä edes siirtää, sillä ne voidaan katsoa suoraan mobiililaitteen ruudulta pienissä ryhmissä. Nopea tehtävä alustetaan, kuvataan ja puretaan yhden oppitunnin aikana. Työskentelyssä TVT ja monilukutaito integroituvat luontevasti eri oppisisältöjen käsittelemiseen. Samalla oppilaat oppivat audiovisuaalisessa kulttuurissa tarvittavia ajattelun ja ilmaisun taitoja.

Sanaluokkia videokuvaamalla

Oppilaat ovat saaneet tehtäväkseen kuvata pareittain noin 10 sekunnin mittaiset videot itse keksimistään lauseista. Lauseessa pitää olla, tässä järjestyksessä: adjektiivi, substantiivi ja verbi. Lause voisi olla esimerkiksi “kuiva lehti putoaa”.

Kun videot on kuvattu, ne näytetään suoraan mobiililaitteen ruudulta toiselle parille. Katsojien tehtävänä on pelkästään kuvaa katsomalla tulkita kuvaajien tarkoittama lause – samaan tapaan kuin Alias-pelissä arvaillaan sanoja.

Hoksaatko, mitä lausetta tämä video esittää? Mikä on adjektiivi, mikä substantiivi ja mikä verbi?

Kuvattavaa lausetta keksiessään oppilaat käyvät mielessään läpi eri sanaluokkien sanastoa ja peilaavat sitä kouluympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Mitä substantiiveja täällä on? Millaisia ne ovat? Mitä ne voisivat tehdä? Jotta lause syntyy, pitää oppilaiden löytää sopiva sanojen yhdistelmä, joka on kuvattavissa. Kun oppilaat tulkitsevat toistensa videoita, sanaluokat saavat käytännöllisen tarkoituksen. Niiden avulla oppilas saa ratkaistua arvoituksen, joka ilman adjektiivin, substantiivin ja verbin apua voisi jäädä mysteeriksi.

Kamera on ajattelun väline

Kamerakynä-käsite juontuu elokuvan historiasta, ranskalaisen elokuvateoreetikon Alexandre Astrucin ajattelusta. Vuonna 1948 julkaisemassaan esseessä hän vaati elokuvaa kehittymään tavanomaisesta sirkushuvista välineeksi, jolla elokuvantekijä ilmaisee ajatteluaan täsmällisesti – kuin kirjailija kynällään. Astrucin edeltäjien ja seuraajien filosofiassa elokuvakamera on kone, jolla todellisuutta jäljentämisen sijaan puretaan osiin, analysoidaan ja rakennetaan uudelleen. Kamera on ajattelun instrumentti, kuten ranskalainen legenda Jean-Luc Godard ilmaisee.

Pedagogisessa käytössä tämä “kamerakynä” on konstruktiivinen väline, jolla oppilas tutkii maailmaa, ajattelee ja ilmaisee ajatteluaan. Mobiililaitteilla esimerkiksi havainnoidaan luontoa ja rakennettua ympäristöä, havainnollistetaan abstrakteja käsitteitä ja muotoillaan tietoa visuaalisiksi viesteiksi. Kuvaaminen on hauska ja vuorovaikutuksellinen tapa käsitellä vaikeitakin tietosisältöjä. Lisäksi sen on usein huomattu edistävän oppilaiden motivaatiota, tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta.

Ilmainen käsikirja opastaa kamerakynän maailmaan

Kamerakynän pedagogiikka: opettajan käsikirja esittelee pedagogista mallia kattavasti sekä käytännössä että teoriassa. Opas tarjoaa kymmeniä valmiita kuvaustehtäviä, jotka soveltuvat eri oppiaineisiin esiopetuksesta toiselle asteelle. Yksityiskohtaiset esimerkit auttavat opettajaa ensimmäisen kamerakynäoppitunnin suunnittelussa. Opettajien haastatteluissa selviää, miten kuvaaminen on edistänyt oppimista käytännössä. Teoreettisessa osuudessaan kirja tarkastelee elokuvaa ja videokuvaamista ajattelun työkaluna eri näkökulmista. Tavalliselle sunnuntaikuvaajallekin avautuu uudella tavalla, mistä kuvaamisessa on kysymys.

Maksuttoman verkkojulkaisun voi ladata ja tulostaa osoitteesta: www.kamerakyna.fi (julkaisupäivä: 31.7.2017, tekijä: Ismo Kiesiläinen, sivumäärä: 124, formaatti: pdf).

Ismo Kiesiläinen
mediapedagogi

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.