Kuntavaalipäivä on sunnuntaina. Vaalimainoksia on varmasti sattunut jokaisen silmiin viime aikoina kaduilla niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Joko sinun luokassasi tai ryhmässäsi on käsitelty vaaleja ja vaalimainontaa?

Oppilaiden tulee saada tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja -keinoista. Tähän liittyen tulisi oppia arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia. Kokemusten kautta opitaan vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Kaikkeen tähän vaalimainontaan keskittyvä mediakasvatus antaa eväitä.

Osallistuin eilen keskustelutilaisuuteen, jossa vaalimainoksia käsiteltiin niin tieteen, taiteen kuin aktivisminkin näkökulmista. Politiikasta-verkkolehden ja Häiriköiden järjestämässä Kuntavaalimainosten politiikka -tilaisuudessa Helsingissä vaalimainontaa ruotivat poliittisen viestinnän tutkija Annamari Huovinen, politiikan tutkija Jiri Nieminen, visuaalisen journalismin professori Janne Seppänen sekä toimittaja Jari Tamminen tutkijatohtori Noora Kotilaisen johdolla.

Vaalimainos on mediateksti, jonka tarkoitus on tehdä mahdolliseen äänestäjään vaikutus lyhyen silmäyksen perusteella. Monilukutaitoa voidaan vahvistaa tarkastelemalla, millaisia erityyppisiä tehokeinoja mainoksissa on käytetty äänestäjiin vetoamiseksi. Oma ilmaisu kehittyy, kun tehdään itse vaalimainoksia keksittyjen tai todellisten vaalien tarpeisiin. Millaisia ovat oppilaiden mielestä hyvät ja uskottavat vaalimainokset, entä mikä olisi hölmöin mahdollinen?

Vaikka vaalit ja päätöksenteko ovat tärkeitä asioita, toiminnan ei tarvitse olla ryppyotsaista. Mediakasvatukseen sopii hyvin karnevalistinen ote, ja ideoita voi lainata esimerkiksi Eetin tuottamasta vastamainosoppaasta. “Vaalit voi nähdä myös teatterina ja sitä voi kritisoida monella tavalla”, muistutti Huovinen ja lisäsi, että vaalimainokset ovat usein mainostoimistojen maalaamia kauniita todellisuuksia, joilla myydään illuusiota. Myös Seppänen huomautti, että tärkeät poliittiset kysymykset eivät yleensä artikuloidu vaalimainonnassa, vaan ne keskustelut käydään muualla.

Mitä vaalimainoksissa siten sanotaan? Nieminen muistutti, että mainokset ovat populistisia. Vilkaisu vaikka julisteisiin osoittaa, että monet käytetyt fraasit ovat niin yleisiä latteuksia, että ne tyhjenevät kaikista konkreettisista merkityksistä. ”Unelmahöttö” on jo jäänyt elämään poliittisena pilkkaterminä, mutta esimerkki ei suinkaan ole ainut laatuaan. Halki puoluekentän löytyy varmasti ehdokkaita, jotka julistavat laittavansa ”koulut kuntoon”, mutta yhdelle se tarkoittaa sijaisten palkkaamista, toiselle opetuksen digitalisaatiota ja kolmannelle armeijamaista kuria.

“Populismin kuplan puhkaiseminen on sitä että aletaan puhkaisemaan yleisiä latteuksia,” Nieminen tiivisti. Hyvä informaation haku- ja lukutaitotehtävä voisi olla valita muutaman eri puolueita edustavan ehdokkaan yhteinen ”latteus” ja selvittää ehdokkaiden verkkosivuilta, puolueen vaaliohjelmista tai muista lähteistä, mitä ehdokas konkreettisesti asialla tarkoittaa. Mistä lähteestä konkreettisia linjauksia löytyi, vai löytyikö mistään?

Vaaleissa punnitaan yhteiskunnan arvoja. Opetussuunnitelma ohjaa käymään arvokeskusteluja, tunnistamaan kohdattuja arvoja ja pohtimaan niitä kriittisesti. Millaisia asioita ehdokkaat mainosten perusteella pitävät tärkeinä? Toteutuvatko oppilaiden mielestä vaalimainonnassa suositut arvot nykyisessä yhteiskunnassa? ”Onko se todella niin tasa-arvoista ja kuka siellä pääsee ääneen”, Huovinen myös kysyi vaalimainonnasta. Onko kaikilla yhtäläinen mahdollisuus asettua ehdolle ja tulla valituksi? Miten oppilaat itse lähtisivät ajamaan itselle tärkeitä asioita, ja uskovatko he mahdollisuuksiinsa vaikuttaa?

Vaalit ovat jo ihan nurkan takana, mutta niiden käsittelemistä ei tarvitse lopettaa vaalipäivään. Tamminen esimerkiksi esitteli tilaisuudessa Vuosi vaaleista -hankkeessa tehtyjä julisteita. Demokratia ja kansalaisvaikuttaminen ovat ajankohtaisia joka päivä, ja kasvatuksen tehtävänä on auttaa visioimaan ja rakentamaan parempaa maailmaa. Millainen mahtaisi olla oppilaiden näkemys aiheesta ”vuosi kaikkien aikojen parhaan vaalituloksen jälkeen”?

Saara Salomaa
Erityisasiantuntija

Kuva: Opiskelijat tarkastelevat koulun seinällä olevia vaalimainoksia vuonna 1951. Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0.

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.