Opetushallitus on eilen antanut määräyksen uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista (vasu). Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (TVT) ovat mukana uusina asioina, ja mediakasvatuksen pedagogiikka kulkee vahvasti läpi perusteiden.

Tarkemmin ottaen media mainitaan vasussa 12 kertaa. Medialukutaito on sijoitettu osaksi monilukutaitoa, jota kuvataan maailman ymmärtämisen ja vuorovaikutuksen keskeiseksi perustaidoksi. Mediaa tekemällä, käyttämällä ja tutkimalla edistetään kuvallisen ilmaisun kehittymistä sekä yhteisön tuntemusta ja siinä toimimisen taitoja. Lasten mediakulttuurin tuntemus mainitaan myös kasvattajien leikkiin liittyvän asiantuntemuksen kehittämisen välineenä. Omana osuutenaan mediakasvatus kuuluu ”minä ja meidän yhteisömme” -nimiseen oppimisen alueeseen. Lisäksi TVT-osaamisen tukeminen kehittää mediataitoja, kuuluvathan laitteet ja niiden sisällöt osaksi mediaa.

Lasten kanssa tulee paitsi tutustua medioihin ja pohtia niitä, myös tuottaa mediaa itse. Erityisesti mieltäni lämmittää se, että mediakasvatuksen tehtäväksi on vasussa nostettu lasten aktiivisen toimijuuden ja itseilmaisun tukeminen. On siis odotettavissa, että mediakasvatuksen myötä myös käsitykset lapsuudesta ja lasten toimijuudesta pääsevät ammatilliseen puntariin.

”No, nyt mun kyllä täytyy sanoa, että kysymyksen asettelussa näkyi se että alle 3-vuotiaat ei oo kovin tuttu,” totesi aikanaan graduuni haastattelemani päiväkodinjohtaja. Kysymys alle 3-vuotiaiden mediakasvatuksesta tuntui hänestä niin kummalliselta, että se saattoi kuvastaa vain kysyjän tietämättömyyttä. Nyt, kahdeksan vuotta myöhemmin jokaisen päiväkodinjohtajan ja -työyhteisön on viimeistään ryhdyttävä miettimään, mitä alle 3-vuotiaiden mediakasvatus voisi tarkoittaa. Varhaiskasvatus on aina sovitettava lasten ikä- ja kehitystasoon sopivaksi, siinä ei pitäisi olla kasvattajille mitään uutta. Pienten kanssa lähdetään pienestä liikkeelle ja taitojen karttuessa tartutaan haastavampiin aiheisiin.

Käytännössä mediakasvatukseen sopivia menetelmiä käytetään kaikessa varhaiskasvatuksessa ja ne ovat ammattilaisille tuttuja. Mediaa voidaan vasun mukaan käsitellä esimerkiksi keskustelemalla, leikkimällä, draaman keinoin ja omia kuvia tekemällä. TVT:n käyttö on monelle vielä uutta, mutta ei kannata huolestua: vasu ei anna käskyjä siitä, mitä teknologiaa pitää käyttää. Alkuun pääsee vaikka tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmalla tai millä tahansa kameralla, jolla voi ottaa pieniä videoita. Lisävinkkejä löydät tekstin lopusta. Vasu on myös mahdollisuus saada laiteresursseja, pitäähän työhön olla riittävät välineet.

Tekeminen itsessään tuskin on ongelma. Isompi kysymys on, miksi asioita tehdään. Toiminnan taustalla olevat kasvatustavoitteet ja tekemisen prosessi ovat tärkeämpiä kuin näyttävä lopputulos. Jokaisen työyhteisön pitäisi pystyä ensi syksynä vastaamaan näihin kysymyksiin: ”mitä toivomme, että lapset oppivat mediakasvatuksen myötä” ja ”näkyvätkö tavoitteemme siinä, miten teemme työtämme”. Jos esimerkiksi toivotaan lasten oppivan aktiiviseksi ja kriittiseksi median parissa, ei riitä, että muistutellaan liiallisen mediankäytön vaaroista ja pelataan oppimispelejä. Mediakasvatuksessa tulee oppia paitsi median avulla, myös – ja erityisesti – mediasta. Kuinka lasten ymmärrys mediasta kehittyy varhaiskasvatuksessa?

Vasu ei ole suositus jota voi halutessaan noudattaa, vaan se velvoittaa kaikkea varhaiskasvatusta samoin kuin opetussuunnitelmat kouluja. ”Kuuluuko media varhaiskasvatukseen” on menneen maailman kysymys. Nyt on aika pohtia, millä tavalla media ja mediakasvatus otetaan parhaiten pedagogisiin käytäntöihin. Paikallisen tason vasut otetaan käyttöön ensi elokuun alussa, eli vuoden verran on aikaa valmistautua muun työn ohessa tähänkin asiaan. Senkään jälkeen ei tarvitse olla täydellinen: lisää oppii tekemällä ja työyhteisössä pohtimalla eikä mediakasvattajana kukaan ole koskaan täysin valmis. 

Kokonaisuudessa vasu näyttää hyvältä, ja mediakasvatuksen suhteen erinomaiselta. Lähtökohtina ovat lasten elämä ja kiinnostuksen kohteet. Jo pienestä pitäen lapsi viestii moninaisin tavoin ja tutkii maailmaa kaikilla aisteillaan. Vasta kouluiässä olemme perinteisesti alkaneet muokata lasta siihen muottiin, jossa kirjaimiin perustuva teksti on ensisijainen tapa oppia ja viestiä. Monilukutaito jos mikä on siis lapsille luontainen tapa toimia. Puhelimet, kamerat, tietokoneet, telkkarit ja muut mediat taas ovat ihan tavallinen osa nykypäivän elinympäristöjä. Vasu ei siis ”tuo” mediaa lasten elämään, vaan tietoisen ja tavoitteellisen pedagogiikan tukemaan lapsia heidän kasvussaan median parissa.

Lue lisää mediakasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta esimerkiksi näiden linkkien kautta:

Kasvatuskeskeinen näkökulma varhaisvuosien mediakasvatukseen -artikkeli
Mediakasvatus kuuluu kuvaan varhaiskasvatuksessa -opas
Mediakasvatustietoisuuden jäsentäminen varhaiskasvatuksessa -artikkeli
Oivalluksia eskarista! -hankkeen blogi
Sävyisästi yhdessä -toimintaideat

Tervetuloa mukaan myös Mediataitoviikkoon! Ilmoittautumalla 31.10. mennessä saat maksuttoman mediakasvatuksen materiaalipaketin postitse. Myös myöhemmin ilmoittautuneet saavat materiaalipaketin sähköisenä uutiskirjeenä.

Saara Salomaa
Erityisasiantuntija

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.